ULLAKKORAKENTAMISEN ARKIPÄIVÄÄ

HALLIRAK2

Syyskuussa 2014.

Heräämme keskellä yötä siihen, että vettä tippuu katosta suoraan naamallemme sänkyyn.

Huoneistossa on alle 15 astetta ja kattovaloja on turha yrittää sytyttää sillä ne on poistettu. Ikkunoista ei tule valoa koska kaikki ikkunat on suljettu ja peitetty muovilla. Sytytämme keskellä yötä pienen jalkalampun ja pujottelemme pimeässä aulassamme (siis sisällä huoneistossamme) olevien rakennustelineiden ja hirsipalkkien läpi hakemaan sangon siivouskomerosta. Soitamme rakentajan edustajalle, koska pelkäämme että vettä on nyt tulossa muualtakin ja lisää. Kukaan ei vastaa. Siirrämme sängyn, laitamme ämpärin reiän alle ja tarkastamme ettei lastemme huoneissa ole uusia vuotoja. Lisäämme jääkylmässä nukkuvien lasten päälle peittoja ja yritämme saada uudestaan unta. Yläpuolellamme paukkuvat tuulessa ja sateessa sääsuojat, jotka ovat näemmä pettäneet. Onneksi seuraavana päivänä voimme nukkua pitempään sillä makuuhuoneidemme ohitse valtavalle tärinällä ja melulla arkisin kulkeva hissi ei sentään enää kulje viikonloppuisin kun jaksoimme siitä valittaa. (Tämäkin oli liian aikainen huomio, itse asiassa työt ovat sittemmin jatkuneet myös viikonloppuisin ja pyyntöihin evätä viikonlopputyöt meluhaittojen takia hallitus on vastannut antamalla niihin erityisen luvan.)

Maanantaina tavarahissi herättää meidät taas seitsemältä. Lapset lähtevät kouluun ja vanhemmat pääsevät töihin vasta kun ovat turhaan odottaneet palaveria sähkömiehen kanssa. Urakoitsija lupaa sentään tuoda sähköpattereita iltapäivällä. Iltapäivällä odottaa kuitenkin taas uusi yllätys. Tyttö soittaa kotiin tullessa, että koti täynnä kivipölyä ja siellä on vaikea hengittää. Työt pitää jättää kesken ja lähteä kotiin katsomaan tilannetta. Huoneiston ilma on täynnä pölyä ja siellä on vaikea hengittää. Tuulettaa ei voi koska ilmastointi on tukittu ja ikkunat peitetty. Yläpuolella on järkyttävä melu kun soraa, josta pöly nyt kulkeutuu asuntoon, kaadetaan katolle. Pitää odottaa pölyn laskeutumista, jotta huoneisto voidaan siivota. Edessä on hotelliyö ja huoneiston kokonaisvaltainen siivous. Urakoitsija sentään lupaa hoitaa siivouksen ja maksaa hotelliyön, tosin vain surkeassa hostellissa, josta ei löydykään vuodenvaatteita koko perheelle.

Pitää lähteä takaisin töihin varmaan hostellia perheelle. Asunnossa ei voi pölyn takia pitkään oleskella.

AUKUSTIHUONE

 

Kivipölyä ja rakennusjätettä on tosin tippunut katosta vähimmässä määrin jatkuvasti kun vanhoja kattoeristeitä on kotimme yläpuolelta purettu. Melu on päivällä sietämätön ja töistä kotiin tullessa on ollut vuoropäivin aina jokin mukava yllätys odottamassa. Pitäisi alkaa tehdä perheelle ruokaa, mutta keittiötasolla onkin kasa katosta pudonnutta kivipölyä ja rakennusjätettä. Toisena päivänä samaa jätettä on lastenhuoneessa legojen päällä, kolmantena olohuoneen sohvalla, neljäntenä kylpyhuoneen lattialla. Lopulta siis koko huoneisto on katolle kaadetusta sorasta tulleen pölyn vallassa. Vastaavasti ensin hajosi keittiön lampun kipsikoristeruusuke, sitten lastenhuoneen, sitten olohuoneen, sitten kylpyhuoneen ja lopulta kaikkien huoneiden katot ovat tuhoutuneet.  Katosta ei enää tipu vain rakennuspölyä arkisin vaan myös vettä viikonloppu öisin.

KATTOVAURIOT

Lapsiperheitä asuu toki maailmalla paljon sietämättömimmissä olosuhteissa, mutta asummeko me Syyrian pakolaisleirillä tai sota-alueella Itä-ukrainassa? Emme suinkaan, me asumme Etu-Töölöläisessä As Oy Mechelinissä ja maksamme täyttä yhtiövastiketta pimeässä ja kylmässä asumisessa. Urakoitsijan työjohtaja sentään yrittää parhaansa, mutta on toimeksiantajansa sitoma. Korvauksia on turha odottaa. Grynderi itse istuu talon hallituksessa, pukki kaalimaata vartioimassa ja talon puheenjohtaja on ainoastaan lähettänyt viestejä, jossa on yrittänyt vaatia ullakon rakennuskustannuksia vielä erikseen yläkerran asukkaille maksettavaksi. Ks. hallitus.

Maksamme jo nyt tästä pimeässä ja kylmässä asumisesta maltaita. Ja lisää maksuja on tulossa, sillä ullakkorakentamisella ei suinkaan talon hankkeita rahoiteta, vaikka näin ihmisille ullakkorakennusideologiassa yritetään uskotella.

HALLIRAK

Niin tiedättehän tuon ullakkorakentamisen kauniin ideologian, jota toistavat mieluusti kaikki kiinteistöalan apajilta rahaa odottavat ja jossa ullakkorakentamisen kerrotaan maksavan ylikalliit putki- ja julkisivuremontit. No ideologioille on aina ominaista, että niitä toistetaan mekaanisesti ja niihin uskotaan sokeasti, vaikka niillä ei olisi mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kenties joskus jossakin ja paremmassa ja oikeudenmukaisemmassa talonyhtiössä tämä on voinutkin pitää paikkansa, mutta omasta kokemuksesta tämä tuntuu lähinnä urbaanilta huhulta. Argumentaation sijaan rakentamishankkeiden todellisuudesta kertovilta yritetään ennemminkin tukkia suut.

Ullakkorakentamisen ideologiaan uskovat myös kunnallispoliitikot, jotka ovat saaneet päähänsä, että ullakkorakentaminen ratkaisee kaupungin huutavan asuntopulan ja on myös erinomainen keino tiivistää ja elävöittää keskusta-asumista. Siksi mitkä tahansa ullakkohankkeet menevät läpi eikä väliä ole lainkaan yläkerran asukkaiden huoneistojen tuhoamisesta ja asunto-olosuhteiden pilaamisesta. Ja toden totta, ylikalliit muutaman hengen Loft-huoneistot keskustassa, ovatkin todella tehokas tapa ratkaista edullisen asumisen tarve kaupungissa ja myös elävöittää keskustaa. Jos joku elävöittää keskustaa, niin se on lapsiperheet ja näille on elintärkeitä edes ne pienet varastotilat, joita keskustan taloissa on ullakoilla. As Oy Mechelinissä, yläkerran vauvan saanut perhe joutui muuttamaan pois kun kivipölyä alkoi tippua katosta. Toinen talon lapsiperhe on sinnitellyt pimeässä, kylmässä ja varastotilat menettäneenä. Näinhän sitä elävöitetään keskustaa ja ratkaistaan Helsingin asuntotarve kerta heitolla. Olisi tietysti mukavaa, että ullakkorakentamisesta ideologiaa mekaanisesti toistavat henkilöt myös tutustuisivat joskus sen brutaaliin todellisuuteen.