Varsinainen yhtiökokous 19.6.2012

Hallitus ei toimittanut varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaa osakkaille määräajassa. Sen sijaan hallitus toimitti 23.7.2012 tiedotteen, jossa se esitti virheellisesti, että hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus yksimielisesti. Tämä ei pidä paikkansa. Vastuuvapauden myöntämistä vastaan äänestettiin eikä osa osakkaista suinkaan halunnut myöntää sitä.

Vastaavasti tiedotteessa väitetään, että hallituksen toiminta ullakkotilojen rahoitusselvityksessä ja rakennusluvan hakemisessa hyväksyttiin varsinaisessa yhtiökokouksessa suoritetun koeäänestyksen jälkeen lopulta yksimielisesti. Jälleen missään nimessä kaikki osakkaat eivät hyväksyneet hallituksen toimintaa vaan ihmettelivät ennemmin miksi selkeästi virheellinen toiminta haluttiin hyväksyä enemmistön osalta.

Itse asiassa päätöstä ei olisi edes saatu tehdä koska mitään päätösehdotusta ei asiasta oltu kokouskutsussa esitetty ja päätösehdotuksen teki Rainer Liintola kokouksen kuluessa. Osakkaat myös esittivät että päätöksen tekemiseen olisi asiasta pitänyt saada kirjallinen selitys ja pyysivät, että asiasta voitaisiin päättää vasta seuraavassa yhtiökokouksessa ja vasta kun tuo kirjallinen selitys on kaikille toimitettu. Kokouksen puheenjohtaja Juhani Siikala kuitenkin vaati, että päätös oli tehtävä vastustuksesta huolimatta.

Hallituksen valinta

Hallituksesta äänestettäessä hallitus kieltäytyi tekemästä yksilölllisiä hallitusjäseniä koskevaa äänestystä vaan vaati Rainer Liintolan esittämän hallituspaketin hyväksymistä sellaisenaan. Tähän pakettiin kuului mm. täysin talonyhtiölle ulkoinen palkattu jäsen Juhani Siikala.

Tällaista paketista ei voi kuitenkaan äänestää yksilöllistä valintatapaa vastaan. Samalla tällaisen paketin hyväksyminen jopa enemmistön äänin silloin kun tarjolla oli huomattavaa osakkuutta edustavia henkilöitä on vastoin talonyhtiön hyvän hallinnon periaatteita ja yhteisten varojen väärinkäyttöä enemmistön osalta. Siinä enemmistö käyttää myös vähemmistön varoja palkatakseen yhteisillä rahoilla osakkaiden sijasta ulkopuolista apua oman asiansa ajamiseen vähemmistön edulle vastakkaisesti.

Yhtiökokouksen sihteerinä toimivan isännöitsijän mielestä oli mahdollista äänestää pakettia yhtä osakasta vastaan. Myös kokouksen puheenjohtajan, Juhani Siikalan, joka oli samalla johtamassa päätöstä omasta palkkauksestaan hallitukseen, mielestä näin voidaan tehdä. Mtesälä ja Siikala ovat vakuuttaneet aina tarkistaneensa asiat lakiasiantuntijoilta.

Kuitenkin itse isännöitsijäliiton johtava lakiasiantuntija Marina Furuhjelm on 29.1.2013 julkaistussa Helsingin Sanomissa asiasta täysin eri mieltä.

5 Onko vaalilistojen käyttö oikein, jos hallitukseen valitaan viisi jäsentä ja yhtiökokouksessa ehdotetaan kahta viiden henkilön listaa niin, että listoissa on samoja henkilöitä?

On, jos kaikki ehdokkaat ja yhtiökokous tähän suostuvat. Ongelmia voi tulla, jos joku listojen ulkopuolelta haluaa ehdolle. Yksittäistä ehdokasta ei voi asettaa vastakkain valmiin kokoonpanon kanssa. Listavaalia ei siis voida käyttää, jos se estää jonkun listan ulkopuolisen henkilön ehdolla olon. Kaikilla osakkailla on oikeus sekä olla ehdolla että ehdottaa haluamaansa henkilöä hallitukseen.

Furuhjelmin vastaus 29.1.2013 Helsingin Sanomien jutussa: 12 kysymystä yhtiökokouksesta.

Syytökset laillisesti toimivaa osakasta kohtaan

Aloituspuheenvuorossa talonyhtiön puheenjohtaja syytti Koivusaloa talonyhtiön päätösten toteuttamisen vaikeuttamisesta ja vastaavasti käytti yhtiön omaisuutta jakaen nämä syytökset myös kaikille osakkaille tiedotteessaan.

Osa näistä syytteistä oli perättömiä ja muut koskivat täysin laillista ja asianmukaista toimintaa. Talonyhtiön puheenjohtaja näemmä väittää etteivät osakkaat saisi olla yhteydessä kaupungin virkamiehiin tai valittaa selkeästi virheelliseksi katsomistaan päätöksistä oikeusistuimiin.

Toiminnantarkastajien valinta

Hallitus ei myöskään missään nimessä halunnut valita Koivusalo toiminnantarkastajaksi tai edes varatoiminnantarkastajksi, joka olisi mahdollistanut talon sisäisen avoimen toiminnan laillisuudesta huolehtimisen.Toiminnantarkastajan selvittäessä talon hallituksen toimintaa ei osakkaiden tarvitse turvautua erityistarkastuksen vaatimiseen saadakseen talon hallinnosta tarpeellisia tietoja.

Toiminnantarkastajaksi valittiin Seppo Karasuo, joka on kritisoinut osakkaita hallituksen toimien laillisuuden epäilemisestä. Toiminnantarkastajan tehtävä olisi juuri selvittää ja valvoa tuota laillisuutta ja olla huolissaan siitä jos osakkaat asiasta huomauttavat. Karasuo ei itse ollut kokouksessa läsnä eikä ollut toimittanut kokoukseen häneltä ennen kokousta kirjallisesti pyydettyjä tietoja.

Varatoiminnantarkastajaksi valittiin Rainer Liintola, joka oli juuri aikaisemmin ehdottanut, että yhtiökokouksen pitäisi hyväksyä hallituksen toiminta ullakkohankkeessa sekä itse ehdottanut hallituspakettia. Liintolaa ei olisi kuitenkaan saanut virkaan edes valita, koska tämä on toimitusjohtajana kiinteistöalan yrityksessä, jonka hallituksen muodostaa As Oy Mechelin hallituksen jäsen Erkki Berglund poikineen. Vastaavasti uusi hallitus antoi ullakon myynnin Uudenmaan Vivan kautta Rainer Liintolan pojan Karrin tehtäväksi.

Isännöitsijä Metsälä, jolla ei saisi olla hyvän hallinnon mukaan mitään vaikutusvaltaa toiminnantarkastajan valintaan, vuorostaan piti erityisen puheenvuoron, jossa väitti Koivusalon valitsemisen toiminnantarkastajaksi olevan vahingollista hallituksen työskentelylle. Miksi näin? Jos kerran hallitus toimii oikealla tavallaja sen toiminta kestää päivänvalon ei sen pitäisi pelätä mitään toiminnantarkastajan osalta ja sille pitäisi olla samantekevää kuka toiminnantarkastajana toimii. Yhteisen edun mukaista on tietenkin, että toiminnantarkastajana olisi hallituksen toimia tarkasti valvova ja tarkastava henkilö.

Isännöitsijä ja hallitus halusivat kuitenkin ehdottamasti Koivusalon sijaan varatoiminnantarkastajaksi Rainer Liintolan, vaikka tämä on tosiallisesti esteellinen tuohon virkaan liiketaloudellisten yhteyksiensä tähden.