Toiminnantarkastus (farssi) As Oy Mechelinissä eli kuinkas sitten kävikään

Pink-Panther

As Oy Mechelinissä on ollut viimeisten vuosien aikana käynnissä massiivisia remontteja ja rakennustöitä; putkiremontti, julkisivuremontit ja ullakkorakentaminen. Vaikka osakkaille on aina luvattu, että remonttien kilpailutukset, sopimukset ja taloudelliset selvitykset tullaan antaman osakkaille, näin ei ole koskaan tapahtunut. Toisin sanoen osakkaat on pakotettu ostamaan ”sika säkissä” eikä myöhemminkään minkäänlaista kunnollista selvitystä näistä ”ostoksista” ole haluttu antaa. Vastaavasti osakkaiden yhdenvertainen kohtelu remonteissa ja tätä koskevat kriteerit ovat jääneet täysin hämärään kuten se kenelle ja mitä hyvityksiä on maksettu. Ainakaan kaikille osakkaille urakoitsijan kanssa sovittuja hyvityksiä hallitus ei ole lainkaan maksanut. Toisille taas näitä on kuulemma maksettu.

Toiminnantarkastus ei ole kyennyt varmistamaan millään lailla osakkaiden tiedon saantia tai yhdenvertaista kohtelua. Päinvastoin toiminnantarkastus on ollut varsinainen farssi. Kun toiminnantarkastaja on yrittänyt saada lakisääteisiä tietoja, hallitus on kutsunut yhtiökokouksen erottamaan tämän ja tilalle on valittu toiminnantarkastaja, joka ei ole mitään tietoja yhtiökokoukseen suostunut toimittamaan. (ks. eteenpäin.)

Toiminnantarkastuksen historiaa

Linjasaneerauksen alussa yhtiön toiminnantarkastajana toimi S. Karasuo. AOYL:n 9 luvun 12§ mukaan ”toiminnantarkastajan on annettava osakkeenomistajan pyynnöstä yhtiökokoukselle kaikki yhtiötä koskevat tiedot, jos siitä ei aiheudu yhtiölle olennaista haittaa.” Toiminnantarkastajaa pyydettiin toimittamaan 2012 yhtiökokoukseen tietoja koskien hallitusten päätöksiä mm. linjasaneerausten perussuunnitelmien ja erillissuunnitelmien periaatteista ja osakkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Lisäksi pyydettiin toimittamaan jo hyväksytyn urakan tarjouspyynnöt ja tarjoukset sekä arkkitehti Häkkäseltä tilattu ja maksettu ullakkoselvitys, jota ei oltu lupauksista huolimatta koskaan esitelty yhtiökokoukselle tai osakkaille.

Karasuo vastasi, että tietopyyntö tuli liian myöhään ja muutenkin hallituksen pöytäkirjat ja urakkatarjoukset olisivat mukamas luottamuksellista tietoa, jota ei anneta osakkaille. Toisin sanoen mitään tietoja ei saatu. Varsinaisessa yhtiökokouksessa Karasuo ei ollut edes läsnä. Kokouksessa häntä ja Markku Koivusaloa ehdotettiin uudeksi toiminnantarkastajaksi. Koivusalo huomautti Karasuon korkeasta iästä ja toiminnantarkastajan roolin tärkeydestä suurten remonttien aikana. Kriittisiä huomioita hallituksen toiminnasta tehnyt Koivusalo voisi toiminnantarkastajan varmistaa sen, ettei mitään väärinkäytöksiä ole todella tapahtunut. Näin voitaisiin myös talonyhtiöön salailun takia syntynyttä epäilyn ilmapiiriä parantaa. Mutta ihmisillä näyttää olevan outo halu olla selvittämättä asioita ja pysyä tietämättöminä siitä mitä ostavat ja mistä maksavat. Ja tietenkin äänestää niin kuin hallitus heille esittää. Karasuo valittiin äänin 60 vastaan 23 edelleen toiminnantarkastajaksi.

Olisi ollut luonnollista valita toiseksi eniten ääniä saanut varatoiminnantarkastajaksi, mutta ei, hallitus ei tietenkään halunnut Koivusaloa edes tähän tehtävään vaan siihen esitettiin Rainer Liintolaa. Samassa kokouksessa Rainer Liintola oli juuri kiittänyt entisen hallituksen toimintaa ja ehdottanut tätä jatkamaan hallitustyötä. Liintola oli myös tehnyt ehdotuksen, että kaikki epäselvyyttä aiheuttanut hallituksen aikaisempi toiminta ullakkosuunnittelun tilaamisessa hyväksyttäisiin. Ei ihme, että hallitus kannatti mieluummin Liintolaa valvomaan omaa toimintaansa. Käsiäänestyksessä Liintola voitti Koivusalon äänin 16 vastaan 10.

Myöhemmin tosin kävi myös ilmi, että Liintolalla oli yhteisiä liikesuhteita hallituksen jäsenen Berglundin kanssa mikä olisi tehnyt hänestä esteellisen. Tämä ei kuitenkaan häirinnyt Liintolaa vaan päinvastoin Liintolan poika Karri Liintola sai hallitukselta toimeksiannon alkaa hoitaa ullakon myymistä. Kun Koivusalo ihmetteli miten Karri Liintola oli myymässä ullakkoa, Koivusalon väitettiin häiritsevän ullakon myymistä. Karri Liintola, joka itse asiassa on tuomittu matkapuhelin kauppaan liittyvästä petoksesta, yritti jopa tehdä Koivusalosta kunnianloukkaustutkintapyynnön väittäen virheellisesti Koivusalon kutsuneen häntä huijariksi. Poliisi ei pyyntöä tutkinut.

Toiminnantarkastajan erottaminen

Seuraavan vuonna AOY:n 19.6.213 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa Rainer Liintola valittiin jo itse hallitukseen ja Karasuo ei halunnut enää jatkaa toiminnantarkastajana.

Nyt Markku Koivusalo valittiin talon toiminnantarkastajaksi. Talonyhtiön puheenjohtaja Kaarlo Sell yritti tosin protestoida heti tämän valinnan jälkeen, mutta talon hallituksen itsensä palkkaama yhtiökokouksen puheenjohtaja, asianajaja Arto Palsala, ilmoitti valinnan tapahtuneen täysin yhtiökokouksen sääntöjen mukaan eikä Kaarlo Sellin pettymykseksi suostunut enää perumaan yhtiökokouksen tekemää päätöstä. Tämän jälkeen sinänsä asiallista Palsalaa ei olekaan enää palkattu yhtiökokouksiin vaan hallitus on käyttänyt asianajaja Jukka Soikkelia.

Samassa kokouksessa äänestyksen jälkeen hallitukselle annettiin vapaat kädet päättää ullakon myynnistä, eikä kysymystä päätöksen laillisuudesta eli siitä olisiko tämä itse asiassa vaatinut kaikkien osakkaiden suostumusta suostuttu kunnolla käsittelemään. Puheenjohtaja Palsala ei itse ottanut asiaan kantaa. Kun Koivusalo protestoi, että myynnille olisi asettava edes jonkinlaiset ehdot ja minihinta, niin kokouksessa vedottiin siihen, että Koivusalo oli valittu toiminnantarkastajaksi ja pystyi siis nyt itse valvomaan, että myynti sujuisi asiallisesti ja yhtiön edun mukaisesti. Koivusaloa onniteltiin toiminnantarkastajaksi valinnasta ja ajateltiin, että nyt taloa koskevat epäselvyydet voidaan selvittää.

Mutta kuinkas sitten kävikään?

Elokuussa palattuaan lomilta, Koivusalo kysyi toiminnantarkastajan roolissa isännöitsijä Timo Metsälältä talonyhtiön tilinpito-ohjelman fivaldin tunnuksia sekä märkätilaremonttia koskevia sopimuksia ja päätöksiä. Lisäksi Koivusalo on pyytänyt selvitystä talonyhtiön yhteisten tilojen käytön jakamisesta. Huomautettakoon, että Koivusalo ei edes pyytänyt mitään tietoja ullakon myymisestä. AOYL:n mukaan hallituksen ja isännöitsijä Timo Metsälän olisi pitänyt nämä tiedot luovuttaa, mutta näin ei käynyt. Lisäksi kun Koivusalo näki epäselvyyksiä yhtiön ottaman lainan pääomavastikkeen suuruudessa suhteessa ilmoitettuun lainan korkoon ja pyysi saada lainasopimuksen nähdäkseen tätäkään ei toiminnantarkastajalle luovutettu.Talonyhtiön hallinto siis toimi tässä tässä täysin vastoin asunto-osakeyhtiölakia. Olisiko sen mahdollista jatkaa tätä vai mitä se tekisi? Isännöitsijä kehotti toiminnantarkastajaa eroamaan ja sitten hallitus kutsui koolle ylimääräisen yhtiökokouksen erottamaan toiminnantarkastajan tehtävästä.

Tämä oli suoraan sanoen täysin uskomatonta. Hallitus ei suostu luovuttamaan toiminnantarkastajalle tietoja, vaan sen sijaan järjestää yhtiön kustannuksella ylimääräisen yhtiökokouksen erottamaan toiminnan tarkastajaa, jottei sen tarvitsi luovuttaa lakisääteisiä tietoja.

Ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 1.10.2013. Hallituksen puheenjohtaja Kaarlo Sell oli kerännyt itselleen runsain mitoin valtakirjoja. Yhtiökokouksen puheenjohtajaksi ehdotettiin hallituksen palkkaamaa Jukka Soikkelia ja osakas Kari Fagerstedtia. Soikkeli voitti äänestyksen. Soikkeli ei kuitenkaan suostunut kirjamaan pöytäkirjaan vähemmistön eriävää mielipidettä siitä, että oli hallituksen palkkaamana epäsopiva henkilö toimimaan puheenjohtajana.

Kokouksessa osakas Fagerstedt yritti käyttää osakkaan puheoikeutta ja kysyä vielä tuolloin toiminnantarkastajana olleelta Koivusalolta tietoja märkätilasaneerauksesta. Koivusalo ei voinut tietenkään näitä antaa koska hän ei ollut niitä saanut ja juuri kysyessään näitä hallitus oli vastannut tietopyyntään järjestämällä kokouksen hänen erottamisekseen. Jukka Soikkeli jopa kielsi kaiken puheen märkätilaremontista ja esti Kari Fagerstedtia käyttämästä puheoikeuttaan kokouksesta ulosajamisen uhalla. Ottaen huomioon, että talossa oli tehty lähes kolme miljoonaa maksava märkätilojen saneeraus, josta ei oltu annettu mitään kunnollista taloudellista selvitystä tämä oli uskomatonta. Sen sijaan, että hallitus olisi järjestänyt yhtiökokouksen selvittämään ja hyväksymään noin kolmen miljoonan märkätilaremontin, se järjesti ylimääärisen yhtiökokouksen erottamaan tämän selvityksen perään kysynyttä toiminnantarkastajaa ja kokouksen puheenjohtaja Soikkeli kielsi ulosajamisen uhalla märkätilaremontista puhumisen kokouksessa.

Soikkeli ei myöskään lopulta vedonnut mihinkään erityisiin perusteisiin koskien toiminnantarkastajan erottamista vaan esitti ainoastaan että yhtiökokous voi näin tehdä ja halusi järjestää äänestyksen asiasta. Yhtiökokous äänesti taas kuten hallitus sille esitti ja äänin 62 puolesta, 24 vastaan ja 1 tyhjä, päätti erottaa Koivusalon toiminnantarkastajan tehtävästä. Samassa kokouksessa valittiin uusi toiminnantarkastaja. Äänestyksessä olivat nyt vastakkain ehdokkaat Raimo Korpinen ja Seppo Rönkkö. Äänestyksessä Korpista kannatti 63 osaketta ja Rönkköä 24 osaketta, joten toiminnantarkastajaksi valittiin Raimo Korpinen. Tämä siitä huolimatta, että Korpinen oli ollut edellisinä vuosina itse hallituksen jäsen ja itse siis hallinnoimassa märkätilaremonttia. Hän oli siis esteellinen tarkastelemaan hallituksen toimintaa tilikausien ylittävän märkätilaremontin osalta koska tarkasti tältä osin myös omaa toimintaansa. Kun tästä huomautettiin niin isännöitsijä Metsälä väitti ettei Korpinen olisi esteellinen, koska ei ole kyseisellä tilikaudella ollut hallituksessa. Puheenjohtaja Jukka Soikkeli ei myöskään pitänyt tätä ongelmana. Korpinen siis valitiin toimeen siitä huolimatta, että märkätilaremontti oli vielä kokonaisuudessaan selvittämättä ja siihen liittyvät asiat jatkuivat tilikausien ylitse.

Raimo Korpinen toiminnantarkastajana

Erotettuaan Markku Koivusalon hallitus ei edelleenkään tuonut osakkaille hyväksyttäväksi märkätilaremontin taloudellista loppuselvitystä tai halunnut käsitellä enää millään lailla lähes kolmen miljoonan remonttia. Sen sijaan hallitus järjesti 4.3.2014 ylimääräisen yhtiökokouksen, jossa se halusikin yhtäkkiä valtuudet aloittaa julkisivuremontin ja hakea tähän mahdollisesti vielä uutta lainaa ja kiinnityksiä.

Osakas Rönkkö ja Koivusalo olivat toimittaneet toiminnantarkastaja Raimo Korpiselle tietopyynnön, jossa vedoten AOYL:9 luvun §12 pyysivät toiminnantarkastajaa olemaan läsnä kokouksessa vastaamassa osakkaiden kyselyihin sekä tuomaan yhtiökokoukselle nähtäväksi märkätilaremonttia, ullakon myymistä ja varastotilojen jakoa koskevat dokumentit. Dokumentteja ei toimitettu eikä toiminnantarkastaja Raimo Korpinen ollut kokouksessa läsnä. Pöytäkirjan mukaan osakas Korpinen ei ollut ilmoittanut miksi ei päässyt saapumaan paikalle. Sen sijaan hallitus sai taas haluamansa valtuudet julkisivuremontin alkamiseen vaikka hallituksen puheenjohtaja Kaarlo Sell kieltäytyi antamasta tietoja sen todellisista kustannuksista.

Osakas Rönkkö ja Koivusalo tekivät uuden tietopyynnön Raimo Korpiselle uuden isännöitsijän Erkki Lapin kautta varsinaiseen yhtiökokoukseen 24.6.2014. Tällä kertaa Raimo Korpinen oli läsnä, mutta ei ollut toimittanut vaadittavia dokumentteja eikä suostunut vastamaan konkreettisesti osakkaiden kysymyksiin.  Korpinen väitti, ettei ollut saanut tietopyyntöä ja että vastaisi siihen kun saisi sen. Isännöitsijä Erkki Lappi kuitenkin ilmoitti, että oli toimittanut tietopyynnön eteenpäin Korpiselle. Korpinen lupasi selvittää asian jälkeenpäin ja välittää osakkaille tarpeelliset dokumentit viimeisestään elokuussa 2014 palattuaan lomalta. Mitään tällaista ei tietenkään tapahtunut.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa Koivusalo on myös jättänyt oman toiminnantarkastusraporttinsa ajanjaksolta 19.6.2013-1.10.2013, jolloin hän toimi toiminnantarkastajana. Hän toteaa siinä ettei ole voinut toimittaa tehtävää, koska hallitus ja isännöitsijä eivät ole antaneet hänelle tarvittavia tietoja. Raimo Korpinen sen sijaan on hyväksynyt yhtiön toiminnan vaikka ei suostunut osakkaiden kirjallisista pyynnöistä huolimatta toimittamaan näiden pyytämiä tietoja yhtiökokoukseen.

Tämän uskomattoman tietojen pimityksen tähden vähemmistöosakkaille ei ole jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin alkaa järjestää erityistä tarkastusta. Yli kymmentä prosenttia osakkaista edustanut asianajaja Aija Pimiä lähetti joulukuun neljäs 2014 yhtiölle vaateen ylimääräisen yhtiökokouksen järjestämisestä erityistä tarkastusta varten. Isännöitsijä Erkki Lappi ilmoitti, että kokouksen koolle kutsuminen on hallituksen päätettävissä. Hallitus ei kutsunut kokousta koolle määräajassa. Osakkaat joutuvat hakemaan aluehallintavirastosta päätöstä oikeuteen kutsua kokous itse koolle.

On uskomatonta kuinka käsittämätön vaiva pitää nähdä, että osakkaat saisivat heille normaalisti kuuluvaa tietoa siitä mistä ja mitä ovat maksaneet ja onko heitä kohdeltu yhdenvertaisesti remonteissa. Ja voi olla ettei tuota tietoa edes koskaan saada hallituksen käyttäessä lähes kaikkia mahdollisia keinoja asioiden salaamiseen.

One thought on “Toiminnantarkastus (farssi) As Oy Mechelinissä eli kuinkas sitten kävikään

  1. Päivitysilmoitus: Ullakkorakentaminen As Oy Mechelinissä | Elämää ja asumista Etu-Töölössä

Kommentointi on suljettu.