Toiminnantarkastus

Toiminnantarkastuksesta

Vuonna 2010 voimaan astunut uusi asunto-osakeyhtiölaki määritti uuden vanhan maallikkotilintarkastuksen korvaavan tarkastusinstituution eli toiminnantarkastajan.

Toiminnantarkastajan rooli on ennen kaikkea valvoa talonyhtiön hallituksen toimintaa ja laillisuutta sekä huolehtia erityisesti osakkaiden tiedonsaannista.

Toiminnantarkastajan rooli korostuu silloin kun talossa on meneillään suuria remontteja ja korjauksia. Toiminnantarkastajan on tarkastettava, että osakkaita on kohdeltu remonteissa, sitä koskevissa maksuissa sekä yleisessä talonyhtiön varojen ja yhteisten tilojen käytössä yhdenvertaisella tavalla. Toiminnantarkastajan on valvottava hallituksen jäsenten mahdollisia etuuksia ja vastatta osakkaiden tiedonsaannista.

Toiminnantarkastajan onkin toimitettava yhtiökokouksiin osakkaiden tältä pyytämät tiedot ja hallituksella ja isännöitsijällä on vuorostaan velvollisuus antaa toiminnantarkastajalle kaikki tämän pyytämät tiedot. Edelliset eivät voi myöskään rajoittaa toiminnantarkastuksen sisältöä.

Toiminnantarkastajalla on toki myös rajoitettu salassapitovelvollisuus eräiden tietojen osalta. Mutta kuten on usein todettu, asunto-osakeyhtiössä on yleensä vähän sellaisia yhtiön toimintaa koskevia tietoja, joita toiminnantarkastajakaan ei saisi ilmaista osakkaille tai sivullisille. Henkilötietoja ei tule levitellä ja usein katsotaan, ettei esimerkiksi urakkatarjouksia tule paljastaa silloin kuin niiden kilpailutus ja hyväksyntä on vielä kesken. On kuitenkin hyvin vaikea puolustaa näkökulmaa, että asunto-osakeyhtiöillä olisi jonkinlaisia osakkailta salattavia liikesalaisuuksia. Yleensä tietojen salaaminen tarkoittaa lähes aina sitä, että on yhtiössä tapahtuu jotakin hämärää, jota ei voida tuoda päivänvaloon.

Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on varattava toiminnantarkastajalle tilaisuus toimittaa tarkastus siinä laajuudessa kuin tämä katsoo sen tarpeelliseksi sekä annettava sellaista selvitystä ja apua, jota toiminnantarkastaja pyytää […] Toiminnantarkastajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa sellaisessa hallituksen kokouksessa ja yhtiökokouksessa, jossa käsitellään hänen tehtäviinsä liittyviä asioita. Toiminnantarkastajan on oltava kokouksessa läsnä, jos käsiteltävät asiat ovat sellaisia, että hänen läsnäolonsa on tarpeen. Toiminnantarkastajan on yhtiökokouksen pyynnöstä annettava tarkempia tietoja seikoista, jotka voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin. Tietoja ei kuitenkaan saa antaa, jos niiden antaminen aiheuttaisi yhtiölle olennaista haittaa. Toiminnantarkastajan on annettava osakkeenomistajan pyynnöstä yhtiökokoukselle kaikki yhtiötä koskevat tiedot, jos siitä ei aiheudu yhtiölle olennaista haittaa.” (AOYL: 9 luku §12)

Vähemmistön suoja vai vailla sisältöä oleva muodollinen proseduuri

Toiminnantarkastus on esitetty usein vähemmistön oikeuksia ja turvaa ajavana instituutiona. Enemmistöhän voi sinänsä aina velvoittaa hallituksen antamaan haluamansa tiedot ilman että pyyntöä pitää erikseen tehdä toiminnantarkastajan kautta.

Mutta miten asian laita on käytännössä? Käytännössä toiminnantarkastajat edelleen yleensä ainoastaan hyväksyvät tilintarkastajan tekemän tarkastuksen kuten maallikkotilintarkastajat aikoinaan. Ja jos vähemmistö osakkaat haluaisivat heille kuuluvia tietoja, joita hallitus ei halua osakkaille luovuttaa, tämän toteutuminen käytännössä on erittäin hankalaa tai lähes mahdotonta. Eli silloin toiminnantarkastukselle olisi todella tarvetta eli kun hallituksen toiminta ei vaikuta osakkaiden yhdenvertaisuutta kunnioittavalta ja osakkaille ei anneta tietoja, ei koko instituutio näytäkään toimivan käytännössä.

Ensinnäkin enemmistövaalilla valitut toiminnantarkastajat ovat jo lähtökohtaisesti enemmistön eivätkä vähemmistön valitsemia tarkastajia. Mahdollisissa konfliktitilanteissa he ovat siis jo lähtökohtaisesti tarkistettavan toiminnan puolella. Toiseksi, jos hallitus ei halua antaa tietoja toiminnantarkastajalle, se voi enemmistöpäätöksellä valita uuden toiminnantarkastajan. Vai voiko? Itse asiassa kyse on kiistanalaisesta kysymyksestä, josta ei ole selkeää ohjetta. Tämä mahdollisuus kuitenkin vesittää koko toiminnantarkastus instituution erityisesti sen väitetyn vähemmistösuojan osalta.

As Oy Mechelin on tästä vesittämisestä oiva esimerkki. Hallitus kieltäytyi antamasta toiminnantarkastajalle lain määräämiä tietoja.  Sen sijaan se kutsui kokoon yhtiökokouksen erottamaan toiminnantarkastajan ja valitsemaan tilalle ”oman” miehensä, joka esimeriksi talossa tehdyn märkätilaremontin osalta tarkasti omaa toimintaansa. Hän ei myöskään toimittanut yhtiökokoukseen osakkaiden vaatimia tietoja.

Kyse olikin jälleen varsinaisesta toiminnantarkastusfarssista. Ks. Toiminnantarkastus As Oy Mechelinissä.

One thought on “Toiminnantarkastus

  1. Päivitysilmoitus: Toiminnantarkastus (farssi) As Oy Mechelinissä eli kuinkas sitten kävikään | Elämää ja asumista Etu-Töölössä

Kommentointi on suljettu.