Hallitukset

As Oy Mechelinin hallitus

Hallitus 2016

Hallitus valittiin hyvin erikoisessa ja myöhään pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa 28.6.2016. Lähes farssinomaisen ehdokkaiden edestakaisin vetämisen prosessissa lopuksi hallitukseen tuli valittua edellisestä hallituksesta hallitusammattilainen Teemu Johansson, ullakkogrynderi Mika Hautala ja Rainer Liintola. Uutena jäsenenä valittiin osakas Markku Virtanen. Rannalle jäivät osakas Koivusalo, Miettinen ja hallitusammattilainen Markku Pitkäranta.

Talon hallituksen aikaisempi puheenjohtaja Kaarlo Sell valittiin sen sijaan nyt virallisesti hallituksen varajäseneksi. As Oy Mechelinissä varajäsenet kuitenkin osallistuvat hallituksen kokouksiin ja käytännössä toimivat aina täysinä hallituksen jäseninä silloin kuin varsinaiset jäsenet ovat poissa tai jostain syystä esteellisiä kuten esim. Mika Hautala on kaikkien talon ullakkorakentamista koskevien päätösten suhteen.

Uusi hallitus on nyt kuitenkin virallisesti Teemu Johanssonin johtama hallitus ja tässä suhteessa myös toiminut ainakin toiminnantarkastuksen suhteen asiallisemmin ja avoimemmin kuin Kaarlo Sellin johtamat hallitukset. Varsinaisesti hallituksen toimintaa voidaan arvioida vasta kun sen toimet on esitelty yhtiökokouksessa.

Hallitus 2015 

Hallitus valittiin yhtiökokouksessa 27.5.2015. Äänestystapana käytettiin jälleen enemmistödiktatuurin varmistavaa tapaa jossa jokainen osakas ja ääni saa äänestää kaikkia neljää hallitukseen valittua. Hallitukseen valittiinkin Rainer Liintolan ehdotus, joka sisälsi hänen itsensä lisäksi Kaarlo Sellin, ullakkogrynderi Mika Hautalan ja erikseen palkatun hallitusammattilaisen  Teemu Johanssonin. Vähemmistön ehdokas Koivusalo jätettiin taas rannalle ja nyt myös vähemmistö joutuu maksamaan vastustamansa Teemu Johanssonin palkkioiden aiheuttamia yhtiölle täysin ylimääräisiä ja tarpeettomia kuluja.

Hallitus 2014

Talon vuoden 2014 hallitus valittiin yhtiökokouksessa 24.6.2014. Äänestystapana käytettiin jälleen järjestelmää, jossa jokainen osakas saa äänestää kaikkia neljää hallitukseen valittua jäsentä. Tämä menetelmä tietenkin takaa ns. ”enemmistödiktatuurin” jatkumisen talonyhtiössä ja vastaavasti sen etteivät vähemmistö-osakkaat voi koskaan saada omia ehdokkaita hallitukseen. Äänestys olisi tietenkin demokraattisempi tai ainakin edustavampi jos jokainen osakas saisi äänestää vain yhtä ehdokasta ja sitten eniten ääniä saaneet valittaisiin hallitukseen. Tämä olisi kuitenkin ”vaarallista”, koska vähemmistöosakkaat pääsivät hallitukseen ja voisivat saada tietoa siitä miten hallitus oikein heidän varojaan käyttää.

Tällainen vaara kuitenkin torjuttiin ja hallituksen johdossa jatkaa edelleen Kaarlo Sell. Muita hallituksen jäseniä ovat Rainer Liintola, Mikael Latvala ja Mika Hautala.

Kaarlo Sell jatkaa myös edelleen talonyhtiön hallituksen puheenjohtajana ja talon selkeänä johtajana. Talossahan on muodostunut vahva itsevaltainen käytäntö, jossa talonyhtiön puheenjohtaja vastaa lähes kaikesta. Muut hallituksen jäsenet eivät ole vuosikausiin kommentoineen mitenkään talon hallintoa. Täysin ennen kuulumatonta olisi ollut, että he olisivat olleet jostain julkisesti eri mieltä kun Kaarlo Sell tai vastustaneet tämän näkemyksiä.

Mikael Latvala uutena jäsenenä tosin yritti ottaa osakkaisiin yhteyttä ja selvittää hallituksessa näiden mielestä kiistanalaisia asioita, mutta tällaista selvitystä hän ei saanut muun hallituksen kanssa tehdyksi.

Mika Hautalan valinta uuteen hallitukseen taas oli yllättävää siinä mielessä, että kyse on talon ullakkotilojen rakennusoikeuden ostaneesta rakennuttajasta siis ullakon grynderista. Samalla kyse on eräänlaisesta pukki kaalimaan vartijana tilanteesta, jossa ullakon ostanut rakennuttaja valvoo nyt siis talonyhtiön hallituksessa omaa rakennushankettaan. Hautala pitäisikin olla esteellinen kaikkien ullakkorakentamista koskevien päätösten suhteen ja Hautala esitti puolustuksenaan jääväänsä itsensä kaikista asiaa koskevista päätöksistä. Kuitenkin lähes kaikki hallituksen seuraavan vuoden päätökset koskevat jollakin tavalla myös keskeneräistä ullakkohanketta.  Vaikka vähemmistö-osakkaat huomauttivat asiasta, ei tämä näyttänyt vaivaan yhtiökokouksen enemmistöä. Päinvastoin hallituksesta nyt väistynyt Rainer Liiitolan kanssa yhteisiä liiketoimia omannut Erkki Berglund piti oikein palopuheen siitä miksi vähemmistöosakkaiden ehdokasta ei saisi hallitukseen missään nimessä valita.

Ullakkorakentamisen ”valvomisen” näkökulmasta hallituksessa onkin mielenkiintoinen kolmikko. Rainer Liintolan poika Karri Liintola myi aluksi ullakkoa. Mika Hautala taas omistaa Loftmen Oy:n, joka osti ullakon ja on siis varsinainen ullakon grynderi. Talonyhtiön puheenjohtaja Kaarlo Sell kuitenkin esiintyy ikään kuin olisikin varsinainen toimeksiantaja ja on tässä esimerkiksi ollut enemmän huolissaan grynderin kustannuksista kuin osakkaiden ja asukkaiden etujen puolustamisesta.

Nyt seuraammekin mielenkiinnolla miten hallitus valvoo ullakkorakentamista ja rakennuttajan toimia. Tähän mennessä Kaarlo Sell on esimerkiksi yrittänyt vaatia osakkaita itse maksamaan ullakkorakentamiseen kuuluvia suojaustoimia. Vastaavasti hallitus ei ole vastannut osakkaiden ja asukkaiden valituksiin rakentamisen aiheuttamista asumusolosuhteiden ongelmista.

Talon hallitusten historiaa

IMG_4321Talon alkuvaiheissa sen toimintaa johti talon johtokunta. Johtokunnan muodostivat rakennusmestarit Armas Himanka ja Kaarlo F. EK, kansakoulunopettaja Yrjö Starck ja Akseli Valio. Jälkimmäinen toimi samalla sekä johtokunnan puheenjohtajana ja yhtiön isännöitsijä. Vuonna 1932 Armas Himangan paikalle johtokuntaan tuli tältä huoneiston ostanut Johannes Koivusalo, joka toimi johtokunnassa yli kolmekymmentä vuotta. Hänen pojanpoikansa Markku Koivusalo oli myös hallituksen jäsen 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen. Talon nykyisistä asukkaista hallituksen puheenjohtajina ovat aikaisemmin toimineet myös talon pitkäaikaiset asukkaat Seppo Karasuo ja Markku Mansner.

Hallitus 2011 

Vuodesta 2005 talon hallituksen puheenjohtajana on toiminut taloon 2000 -luvulla muuttanut Kaarlo Sell. Puheenjohtajana Sell on mainostanut itseään rakennusalan asiantuntijana. Varsinaisesti Sell on toiminut kuitekin infran puolella, mm. maa- ja vesihankkeissa Nigeriassa ja sitten Oy Kaista ja Sebbas Ab:ssa sekä erityisesti julkisia tiehankkeita suunnitelleessa Finnmap Infrassa. Sell toimi myös jonkin aikaa länsimetroa suunnittelevan konsulttiyhteenliittymän projektipäällikkönä. Sellin johtama As Oy Mchelinin hallitus tilasikin tuolloin hankkeessa Sellin alaisuudessa toimineelta insinööritoimisto Granlundilta myös As Oy märkätilasuunnitelman hankesuunnitelman.  Vuonna 2007 päivitettyjen taloustietojen mukaan Sell oli Finnmap Partnersin ja Lars-Olav Sebbasin jälkeen myös Finnmap Infran kolmanneksi suurin omistaja. (Ks. Finnmap ja talo.)

Varsinaisesti siis Infra alalla toiminut Sell on ilmoittanut yhtiökokouksissa edustavansa 40 vuoden kokemusta rakennusalalta ja perustellut tällä erityistä asemaansa talon korjaushankkeiden johdossa. Sellin johtama hallitus valitsikin Finnmap Consulting yrityksen tekemään As Oy Mechelin märkätilaremontin varsinaisen suunnittelun.

2011-2012 hallituksessa vaikuttivat Kaarlo Sellin lisäksi 2010 taloon muuttanut osakas Erkki Berglund, tuolloin talon entinen asukas ja nykyään taas osakas Raimo Korpinen sekä palkattu talon ulkopuolinen hallitusammattilainen Juhani Siikala.

Erkki Berglund muutti taloon 2010 nykyisen varatoiminnantarkastaja Rainer Liintolan alakertaan, jonka kanssa tällä on yhteinen yrityshistoria jo vuodelta 2005. Rainer Liintola on rekisteröity toimitusjohtajaksi Jelitor Oy:ssä, jonka hallituksen muodostaa As Oy Mechelinin hallituksessa oleva Erkki Berglund yhdessä poikiensa Antti ja Jukka Berglundin kanssa. Yhtiön toimialana on kiinteistöjen ja osakehuoneistojen sekä osakkeiden osto, myynti ja vuokraustoiminta sekä liikkeenjohdon konsultointi. Tästä huolimatta Berglund kannatti vahvasti 2012 varsinaisessa yhtiökokouksessa juuri Rainer Liintolan valintaa yhtiön varatoiminnantarkastajaksi. Tällaista valintaa ei tosiasiassa olisi saanut AOYL mukaan tehdä Berglundin ja Liintolan sidonnaisuuksien tähden.

Hallituksen varajäsenä toimi varajäsenen vinkkelistä tiedotetta asukkaille kirjoittanut osakas Marja Ukkonen. Mainosalalla ennen toiminut Ukkonen lupasi hoitaa talon asioista tiedottamista osakkaiden valitettua etteivät he olleet saaneet tarpeeksi tietoa kalliin putkiremontin perusteista ja kilpailutuksesta. Ukkola onkin hallituksen tiedottajana sittemmin muistutellut mahdollisten haitta-aineiden vaaroista ja kertonut viehättäviä tarinoita katolla pesivistä lokeista.

2011-2012 hallituksen jäsenistä Raimo Korpinen jäi osakkaille suhteellisen tuntemattomaksi. Korpinen ei ole osallistunut yhtiökokouksiin, ei ole vastaanottanut kirjeitä (kirjatut kirjeet palautuneet) eikä ole tavoitettavissa mistään puhelinnumerosta. Myös tilipäätöksistä puuttuvat Korpisen allekirjoitukset. Poissaolevaa Korpista ei enää ehdotettu 19.6.2012 yhtiökokouksessa hallituksen jäseneksi. Hänen ilmoitettiin olevan paljon matkoilla ja siksi estyneen osallistumasta myös hallituksen kokouksiin. Vuonna 2013 Korpinen kuitenkin ilmaantui jälleen varsinaiseen yhtiökokoukseen ja vaikka hän ei ollut läsnä vuoden 2013 ylimääräisessä yhtiökokouksessa hänet valittiin vuoden 2013 toiminnantarkastajaksi erotetun Markku Koivusalon tilalle.

Hallitustiimi 2012-2013

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 19.6.2012 Rainer Liintola neuvoteltuaan hallituksen kanssa ehdotti, että sama hallitus jatkaisi edelleen yhden jäsenen vaihdoksella. Poissaolevan Korpisen tilalle ehdotettiin taloon juuri muuttanutta uutta osakasta Jukka Vireniusta.

Myös talon suurinta yksityistä osakkeenomistajaa Martti Koivusaloa edustavaa ja aikaisemmin hallituksessa yli kymmenen vuotta toiminutta Markku Koivusaloa ehdotettiin ja kannatettiin hallitukseen.

Hallitus ei kuitenkaan halunnut tehdä päätöstä yksityisistä hallituksen jäsenistä vaan ilmoitti suostuvansa vain hyväksy tai hylkää kokonaispakettiin. Tämä oli hyvin erikoista ottaen huomioon, että pakettiin kuului talolle täysin ulkopuolinen hallitusasiantuntija Siikala ja nyt talon osakkaissa olisi ollut riittävä määrä hallitukseen tulijoita. Talon on maksettava Siikalalle erityisiä ammattispalkkioita tämän istumisesta hallituksen ja talonyhtiön kokouksissa. Siikalan mukaan hän on talonyhtiölle halpa (!) koska veloittaa pelkästä paikalla olostaan vain 90 euroa + alv tunnilta. Siikalan toimintaa yhtiökokouksissa seuranneille ei ole tullut lainkaan selväksi mistä ihmeestä tässä palvelussa oikein maksetaan. Talonyhtiön puheenjohtajan Kaarlo Sellin mukaan se maksetaan neutraliteetista!

Siikala kuitenkin palkattin hallituksen ammattilaisjäseneksi talon yhteisillä rahoilla ja vastoin kaikkien osakkaiden hyväksyntää. Näistä rahoista tietenkin Siikalan palkkauksen tähden hallituksesta pudotetut osakkaat maksavat myös merkittävän osuuden. Enemmistöpäätöksellä myös vähemmistön rahoja päätettiin siis käyttää suoraan vähemmistön etujen vastaiseen toimintaan. Tässä Siikalan mukaan tahtotilaa ilmentävässä päätöksessä on kyse ylihintaisen palvelun ostamisesta väärillä perusteilla ja siten yhtiön varojen laittomasta jaosta. Siikalan valinta rikkoi myös kaikkia mahdollisia oikeudenmukaisten ja hyvien käytänteiden periaatteita, joita Siikalan väitti hallitusammattilaisena tuovansa taloon. Siikala jopa toimi itse yhtiökokouksen puheenjohtaja kun hänen palkkauksestaan päätettiin. Kun ehdotettiin tavanomaista valinta tapaa eli äänestystä ehdokkaista ja sitten neljän eniten ääniä saaneen valintaa hallitukseen Siikala puheenjohtajana tyrmäsi tämän ilmoittaen: ”Ei me voida mennä sillä tavalla.”

Hallitus vastustikin ankarasti Koivusalon valitsemista hallitukseen, koska tämä kuulemma pilaisi kritiikillään hyvin yhdessä toimivan ja mukavasti toimeen tulevan tiimityöskentelyn, joka oli huolehtinut sujuvasti märkätilaremontin toteuttamisesta. Tiimin olisi saatava viedä omalla asiantuntemuksellaan johtamansa putkiremontti päätökseen. Varajäsen Ukkonen puolusti ulkopuolista Siikalaa sillä, että hallituksessa on nyt kaksi rakennusalan asiantuntijaa. Aikaisemmassa kokouksessa Ukkonen oli mainostanut Siikalaa taloon taloudellista osaamista tuovana ekonomina. Siihen miten tämä hallituksen taloudellinen ja rakennusalan asiantuntemus näyttäytyy Siikalan kulut maksavalle osakkaalle voi tutustua muun muassa tästä linkistä.

Hallitus äänestytti pakettiratkaisun ja yksilöiden valinnan välillä ja sai pakettiratkaisunsa enemmistöllä läpi. Tätä edelsi isännöitsijän Metsälän erityinen puheenvuoro Koivusalon kritiikin vahingollisuudesta isännöitsijän arvokkaalle ajankäytölle. Näin kriittisiä kommentteja hallituksen toiminnasta esittänyt ja parhaiten talon historian tunteva Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella opettava valtiotieteen tohtori Koivusalo jätettiin hallituksesta pois ainoana roolinaan maksaa osakkaana suurinta yksittäistä summaa valitun hallitustiimin päätöksistä, joista ihmeellisen suuri osa on suuntautunut juuri tämän osakkaan omaisuutta ja oikeuksia vastaan. Hallitus ei ole kuitenkaan halunnut puhua oikeuksista vaan tahtotilasta ja korostanut toistuvasti ettei yhtiökokous ole oikeussali. Märkätilaremontin toteutusta johtanut tiimi saikin tahtotilan päätöksellä jatkaa toimintaansa ilman oikeuksien tuomaa kitkaa. Kuten tiimin yhteistyöpeliä kehunut Kaarlo Sell totesi: ”Me halutaan viedä tämä oma missiomme loppuun yhdessä kokoonpanossa, emmekä halua että siellä on jarruja.” Onkin totta, että niin kauan kuin Koivusalo oli hallituksessa hän jarrutti tuon mission kuluja, jotka nousivat yli miljoonaa euroa heti kun tästä jarrusta oli päästy eroon.

Toivottavasti tiimi lunastaa nyt märkätilaremontissa taloudellisen ja oikeudellisen asiantuntemuksensa yhdessä rakennusalan osaamisensa kanssa. Tällä asiantuntemuksella ja osaamisella hallitus on nimittäin perustellut talon suurimman kulujen maksajan jättämistä kokonaan pois talon asioita koskevasta päätöksenteosta.

Tuosta hallituksen missiosta lähes 250 000 euroa yksinään maksavan osakkaan edustajalla ei tämän tahtotilan mukaan katsota olevan mitään oikeutta osallistua konkreettisiin päätöksiin siitä mistä, mihin, kenelle ja millä perusteilla hänen pitäisi tuo summa oikein maksaa? Tai edes saada kunnollista tietoa siitä millä sopimuksilla tuo summa oikein määrittyy? Tästä on päättänyt hallitustiimi omassa piirissään. Päinvastoin samalle osakkaalle on esitetty vielä erityisiä lisäkuluja samoista ratkaisuista, jotka muissa huoneistoissa näyttävät kuuluvan jo sinänsä häkellyttävään  864,54 euroa / neliö remonttisummaan ja hänen kohdaltaan tuo missio on yli puoli vuotta myöhässä. Onneksi hallituksen 2, 725 miljoonan arvoiseksi osoittautuneen mission tiedottaja on sentään ystävällisesti tiedottanut osakkaalle katolla asuvien lokkien elämästä.

Hallitus 2013-2014

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 19.6.2013 valittiin talolle jälleen uusi hallitus. Kuten odottaa sopii valituksi tulivat jälleen viime vuoden vanhan ”hallitustiimin” jäsenet Kaarlo Sell, Erkki Berglund ja Jukka Virenius. Sen sijaan Juhani Siikalaa, jonka aikaisemmasta valinnasta pakettiratkaisuna oli tehty käräjäoikeuteen moitekanne, ei enää hallitukseen tarjottu. Hallitusta ei myöskään enää yritetty valita pakettina yksittäistä osakasta vastaan vaan hallituksen jäsenistä äänestettiin ja myös vähemmistön edustajat pääsivät tällä kertaa osalliseksi äänestyksestä. Tosin käytännössä vähemmistön edustajien pääsy hallitukseen estettiin jälleen, sillä hallituksen jäseniä ei äänestetty yksitellen vaan jokainen osakas sai äänestää kerralla kaikkia neljää hallitusjäsentä. Tämä on tietenkin klassinen tapa mahdollistaa yksioikoinen enemmistö valta ja estää käytännössä vähemmistön edustajien pääsy hallitukseen. Vaikka menetelmää ei voida sanoa kovinkaan demokraattiseksi, on se kuitenkin lain sallimissa rajoissa mahdollinen, toisin kuin edellisen hallituksen valinta pakettiratkaisuna. Siikalan tilalle hallitukseen saatiin jo hallituksen kanssa varatoiminnantarkastajana edellisenä vuonna yhteistyötä tehnyt Rainer Liintola.