Erityinen tarkastus

Talonyhtiöön on haettu eritystä tarkastusta Etelä-Suomen aluehallintovirastosta 9.3.2015.

Itse päätös tarkastuksen myöntämisestä voi kuitenkin kestää suhteellisen pitkään hakemusten käsittelyaikojen ollessa lähes vuoden mittaisia. Talonyhtiön hallitus saa myös tehdä hakemukseen vastineen ja varmasti näin tekeekin.

On kuitenkin ongelmallista, jos talonyhtiön hallitus käyttää tämän vastineen kirjoittamiseen kalliita asianajajia ja tuhlaa näin talon yhteisiä rahoja laajamittaisesti omien ”salaisuuksiensa” suojelemiseen.

Hallituksen aikaisemman toiminnan vuoksi As Oy Mechelinissä on nimittäin erittäin painavat syyt tarkastuksen toteuttamiselle ja sitä nämä vastineet tuskin pystyvät kiistämään. Ne kuitenkin nostavat taas omalta osaltaan talon kustannuksia. Onkin ihmeellistä kuinka paljon yhteisiä rahoja ja ”energiaa” ollaan valmiita käyttämään pelkästään siihen, ettei talonyhtiön hallituksen tarvitsisi missään nimessä antaa aivan normaaleja selvityksiä toiminnastaan.

Ylimääräinen yhtiökokous 5.3.2015 erityisen tarkastuksen järjestämisestä

Ylimääräinen yhtiökokous erityisen tarkastuksen pitämisestä pidettiin torstaina 5.3.2015. Kokous sujui asiallisesti, hyvässä, vaikkakin suhteellisen vaitonaisessa hengessä ja käytiin läpi suhteellisen nopeasti. Erityistä tarkastusta kannatti selkeästi riittävä määrä osakkeita. Erityistä tarkastusta talonyhtiöön voidaan siis hakea.

Tosin jostain ihmeen syystä kokousta johtanut puheenjohtaja Jukka Soikkeli ei ensin suostunut järjestämään suljettua lippuäänestystä asiasta, vaikka sitä oli usean osakkaan osalta kuuluvasti vaadittu ja yhtiöjärjestyksessä ilmoitetaan, että jos joku tätä vaatii se pitää järjestää.

Soikkeli ilmoitti, ettei näin kuitenkaan nyt tehdä. Koivusalon piti huomauttaa Soikkelille, että jos mies ei suostu puheenjohtajana toimimaan yhtiöjärjestyksen mukaan, on hänestä tehtävä valitus asianajajaliittoon. Vasta tämän jälkeen Soikkeli vihdoin taipui äänestyksen pitämään ja siis toimimaan yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Soikkeli kuitenkin yritti edelleen väittää, ettei asia olisi näin.

Äänestys siis pidettiin suljettuna lippuäänestyksenä

Kaarlo Sell, tämän puoliso ja talon entinen isännöitsijä Metsälä (joka oli jostain syystä paikalla) olivat hankkineet itselleen useita valtakirjoja vastustamaan erityisen tarkastuksen pitämistä. Vastaavasti ullakon ostanut grynderi Mika Hautala oli paikalla äänestämässä 16 äänellä. Vähemmistö sai kutenkin selkeästi erityiseen tarkastukseen vaadittavan äänimäärän ja näin siis erityistä tarkastusta voidaan talonyhtiöön hakea aluehallintovirastosta.

Asiasta käytiin tätä ennen suhteellisen asiallinen ja lyhyt keskustelu.

Koivusalo esitti lyhyesti miksi vähemmistö oli pakotettu erityistä tarkastusta hakemaan. Miten sitä oli asiantuntijoiden kanssa valmisteltu, ja miten sitä ajateltiin rajata ja kohdentaa erityisesti niihin toimenpiteisiin, joista tiedontarvetta oli, ettei tarkastuksesta tulisi liian raskasta ja kallista. Koivusalo myös huomautti, ettei tarkastusta olisi tarvinnut tehdä lainkaan, jos hallitus olisi suostunut muutenkin tiedot jakamaan ja että tarkastuksen kustannuksiin vaikuttaa myös hallituksen yhteistyöhalukkuus. Jos hallitus toimii avoimesti ja yhteistyökykyisesti tarkastuksen suhteen kulut tulevat olemaan huomattavasti pienempiä kun jos se yrittää edelleen jatkaa asioiden salailua.

Soikkeli arvioi tarkastuksen kuluja ja korosti, ettei äänestys vielä ratkaise sitä, että erityinen tarkastus pidetään vaan aluehallintovirasto päättää asiasta ja hallitus saa esittää hakemukselle vastineen.

Osakas Miettinen huomautti ettei ole reilua esittää suuria kuluarvioita ennen äänestystä.

Kaarlo Sell arvioi kulut vielä Soikkeliakin suurimmiksi ja uudisti entisen uhkauksensa, että kulut tullaan hakemaan erikseen tarkastusta hakeneilta.

Koivusalo huomautti, että jos hallitus aikoo palkata Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n tapaisen lakitoimiston kirjoittamaan vastinetta aluehallintovirastolle estääkseen erityisen tarkastuksen toteuttamisen voivat asianajokulut nousta suuremmiksi kun itse erityisen tarkastuksen kulut. Koivusalo olikin sitä mieltä, että hallituksen olisi käytettävä vain omaa asiantuntemustaan mahdollisen vastineen kirjoittamisessa. Kaarlo Sell ilmoitti, että hallitus päättää palkkaako se lakiapua vai ei.

Onkin ihmeellistä kuinka paljon talon yhteisiä varoja hallitus on valmis käyttämään suojellakseen hallinnon ”salaisuuksia”. Koko erityistä tarkastusta ei olisi tarvinnut suorittaa, jos hallitus ei olisi käyttänyt lähes kaikkia mahdollisia keinoja tietojen pimittämiseen. Nyt kun erityistä tarkastusta ollaan hakemassa, hallitus on näemmä jälleen valmis käyttämään runsaasti talon varoja estääkseen tarkastuksen ja näin suojellakseen ”salaisuuksiaan”. On uskomatonta, että enemmistö osakkaista on valmis maksamaan runsaasti täysin ylimääräistä siitä, ettei asioita vain missään nimessä selvitettäisi. Onneksi talossa on kuitenkin vähemmistössä edelleen tarpeeksi ajattelevia ihmisiä.

Ylimääräinen yhtiökokous erityisen tarkastuksen järjestämisestä

Talonyhtiön hallitus yritti olla ensin Asunto-osakeyhtiölain vastaisesti kutsumatta lainkaan koolle ylimääräistä yhtiökokousta käsittelemään erityisen tarkastuksen järjestämistä. Yhtiökokouksen vaatijat joutuivat nyt hakemaan aluehallintovirastolta lupaa itse kutsua kokoon ylimääräinen yhtiökokous. Vasta kun aluehallintovirastosta pyydettiin talon hallitukselta selvitystä siitä miksi se ei ole kokousta koolle kutsunut, hallitus suostui kokouksen järjestämään.

Kun hallitus on nyt viranomaispaineen alla suostunut vihdoin kokouksen pitämään, on Kaarlo Sell myös tiedottanut siitä 28.2.2015 päivätyssä tiedotteessaan. Siinä Sell katsoo erittäin tärkeäksi, että mahdollisimman moni osakas tulee päättämään erityisen tarkastuksen toimittamisesta tai toimittamatta jättämisestä. Sellin mukaan Asunto-osakeyhtiölaki edellyttää erityisen tarkastuksen toimittamiselle painavia syitä. ”Tämä on ymmärrettävää, koska prosessi on aikaa vievä ja kallis sekä vaikeuttaa asuntojen myyntiä prosessin aikana.”

Todettakoon kuitenkin, että juuri hallituksen oman toiminnan takia talonyhtiössä on erittäin painavia syitä erityisen tarkastuksen toimittamiseen. Todettakoon, että vähemmistöosakkaat ovat yrittäneet käyttää lähes kaikki muut lailliset keinot tietojen saamiseen. Asunto-osakeyhtiölain vastaisesti osakkaille ei ole annettu edes heidän huoneistojaan koskevia päätöksiä. Toiminnantarkastajat eivät ole toimittaneet pyydettyjä tietoja yhtiökokouksiin ja kun yhtiökokouksessa valittu toiminnantarkastaja pyrki samaan lakisääteisiä tietoa yhtiön tilinpidosta ja märkätilaremontin toteuttamisesta, hallitus kutsui ylimääräisen yhtiökokouksen erottamaan tämän.

Yhtiön hallituksen etuuksia ja osakkaiden yhdenvertaista kohtelua märkätilaremontissa ei myöskään ole selvitetty, osakkaat eivät ole saaneet remontista edes taloudellista loppuselvitystä. Kaikki moneen kertaan aina myöhemmin luvatut asiakirjat, ovat edelleen saamatta. Remontin hyvityksiä kaikille osakkaille ei ole maksettu. Yhteisten tilojen uudelleen jakamisen periaatteita ja toteutusta ei ole selvitetty. Yhtiön omaisuuden myynnistä ja tämän ehdoista ei ole annettu selvitystä jne. jne. Osakkailla, joiden vuokrahuoneistot ovat olleet poissa käytöstä ylipitkään ja joiden huoneistoissa asioita ei ole edelleenkään korjattu, on yhtiöltä vahingonkorvausvaatimuksia, joita varten erityistä tarkastusta tarvitaan.

Erityistä tarkastusta kannattaneet ovat valmistelleet asianajajan avustuksella tarkastushakemuksen, jonka myös erityisiä tarkastuksia tehneet tilintarkastajat ovat käyneet läpi. Siinä tarkastusta on pyritty keventämään kustannuksiltaan suuntaamalla tarkastus koskemaan erityisesti selvittämätöntä märkätilaremontin suunnittelua ja toteutusta sekä yhteisen omaisuuden jakamista, myyntiä ja siihen kuuluneita ehtoja. Liian laajaa, kokonaisvaltainen tarkastus, ei ole kustannusten tähden suotavaa. Kuitenkin samalla selvittämättömiä asioita näyttää olevan niin paljon, että nämä voisivat vaatia raskaampaakin erityistä tarkastusta. Myös isännöitsijän laskutuskäytäntöjen lisääminen tarkastuksen kohteeksi voisi olla aiheellista. Voidaan kysyä, onko hallitus suorittanut tarpeellista isännöitsijän valvontaa tässä suhteessa?

Hallituksen toiminnan vuoksi erityisestä tarkastuksesta on tullut välttämätöntä, mutta sen laajuutta on vielä syytä harkita sen mukaan miten yhteistyökykyiseksi hallitus asiassa osoittautuu. Tässä suhteessa hallituksen jatkuva haraaminen tarkastusta vastaan näyttäisi itsessään vaativan raskaampaa tarkastusta mihin olisi tarvetta, jos hallitus olisi asiassa yhteistyökykyinen. Tietenkin jos hallitus olisi suostunut alusta asti toimimaan avoimesti ja asiat selvittäen koko erityistä tarkastusta ei olisi välttämättä tarvinnut suorittaa lainkaan.

Kaarlo Sellin tiedotteessa erityisen tarkastuksen suorittamisesta silmään pistää tämän huoli asuntojen myynnin vaikeutumisesta. Mistä asunnoista tässä on kyse? Luultavammin ullakkoasunnoista? Pitää kuitenkin muistaa, että yhtiö on jo myynyt ullakon rakennusoikeuden, eikä ullakkoasuntojen myynnin pitäisi vaikuttaa talonyhtiöön mitenkään. Jos taas ullakkohuoneistojen hallintaoikeuden nyt omistava Loftmen Oy pelkää erityisen tarkastuksen vaikeuttavan huoneistojen myyntiä, tai kenties vähentävän halvalla ostamastaan rakennusoikeudesta saamaansa voittoa, niin olisi silloin luullut hallituksessa toimivan Loftmen Oy:n omistajan Mika Hautalan pyrkineen vaikuttamaan hallituksen toimintaan niin, ettei erityiseen tarkastukseen olisi ollut aihetta. Näin hän ei ole kuitenkaan tehnyt.

Erityinen tarkastus

Vuonna 2011 kuusi talonyhtiön osakasta ilmoitti hakevan eritystä tarkastusta ennen märkätilaremontin aloittamista, koska remontista ei oltu saatu riittäviä tietoja. Samalla talonyhtiön hallituksen puheenjohtaja Kaarlo Sell oli vieläpä antanut yhtiökokouksessa tietoisesti väärän todistuksen suhteistaan remonttia suunnittelevaan Finnmap Consulting Oy:hyn.

Tuolloin kuitenkin hallitus lupasi antavansa myöhemmin selvityksen märkätila remontin kilpailutuksesta ja lupasi myös että remontista tultaisiin tekemään kunnolliset taloudelliset selvitykset. Lupauksillaan hallitus myös sai yhtiökokouksen äänestyksessä läpi luvan remontin aloittamiseen. Samalla erityisen tarkastamisen vaatimusta siirrettiin odottamaan märkätilaremontin toteutusta sekä päätettiin odottaa onko tarkastus tarpeellinen vai pitääkö hallitus lupauksensa asioiden selvittämisestä.

Luvattuja märkätilaremontin tarjouksien ja kilpailutuksen asiakirjoja ei kuitenkaan koskaan annettu. Asiat luvattiin aina selvittää tulevaisuudessa, mutta koskaan näin ei tehty. Lopuksi koko märkätilaremontista ei annettu alkeellistakaan taloudellista selvitystä osakkaille. Remontin suhteen jäikin täysin epäselväksi mitkä olivat siinä käytetyt kriteerit ja kuka oli niistä päättänyt? Mistä ja kenelle oli maksettu ja kuinka paljon? Miten osakkaiden yhdenvertainen kohtelu ja maksetut hyvitykset olivat toteutuneet? Itse asiassa mitään sovittuja hyvityksiä ainakaan ne osakkaat, joiden huoneistot myöhästyivät pahiten, eivät koskaan saaneet.  Osakkaat joutuivat myös teettämään itse tavarantarkastuksia, koska remontin valvonta ei ottanut puutteita huomioon tai yritti kieltää ne. Tämän lisäksi hallitus vielä kieltäytyi korjaamasta tavarantarkastuksissa huomioituja puutteita.

Kokonaisuudessaan koko 2, 7 miljoonan suhteellisen katastrofaalisesta remontista ei siis lopulta annettu osakkaille edes alkeellista taloudellista selvitystä. Päinvastoin hallitus ennemmin käytti kaikki mahdolliset keinot (toiminnantarkastajan erottamista myöten) estääkseen märkätilaremonttia koskevien asioiden avoimen tarkastelun. Osakkaiden, joita oli selkeästi kohdeltu eriarvoisesti, oli kuitenkin mahdotonta viedä vahingonkorvausvaatimuksia oikeuteen, koska hallitus pimitti kaikkia asiaa koskevia tietoja.

Tässä tilanteessa vähemmistö osakkaat näkivät ainoaksi mahdollisuudeksi hakea taloon erityistä tarkastusta. Prosessi kuitenkin venyi koska asiassa konsultoitiin useampia tilintarkastuksen erikoistuneita tahoja ja etsittiin mahdollisen sopivaa erityisen tarkastuksen muotoa. Lopulta joulukuussa 2014 hallitukselle lähetettiin vaatimus ylimääräisen yhtiökokouksen kutsumisesta koolle erityisen tarkastuksen suorittamisesta päättämiseen.

Miten hallitus tähän reagoi? Ei mitenkään. Se ei vastannut lainkaan vaatimuksen, mutta ei myöskään kutsunut koolle kokousta määräajassa.

Ovenian/verkkoisännöinnin isännöitsijä Erkki Lappi ainoastaan ilmoitti, että hallitus päättää siitä kutsutaanko kokous koolle. Näemmä As Oy Mechelinin hallitus päätti vastoin Asunto-osakeyhtiö lakia olla kokousta koolle kutsumatta. Osakkaiden oli nyt pyydettävä aluehallintovirastolta lupaa kokouksen kutsumiseen koolle koska talon hallitus ei suostunut asiassa noudattamaan asunto-osakeyhtiölakia.

Vasta kun aluehallintovirastosta otettiin yhteyttä hallitukseen, tälle tuli kiire järjestää kokousta ja lopulta siis suostui lain vaatiman kokouksen koolle kutsumiseen. Mitään kiirettä hallitus ei tietenkään itse kokousajankohdalle nähnyt vaan ilmoitti, että ylimääräinen yhtiökokous erityisen tarkastuksen toimittamisesta pidetään 5.3.2015.

On uskomatonta, että kaikki asiat pitää tässä talonyhtiössä hoitaa erillisten viranomaisten kautta. Sen enempää Ovenian Erkki Lappi kuin myöskään hallitus ei näemmä muuten suostu toimimaan asunto-osakeyhtiölain mukaisesti.

Aikasempi vaatimus 

Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 20.6.2011 kuusi talonyhtiön osakasta, jotka omistavat yli 10 % talon osakkeista, ilmoittivat tulevansa pyytämään erityisen tarkastuksen suorittamista talon hallinnosta:

Käsityksemme mukaan yhtiön hallinto ei ole asianmukaisesti valmistellut suunniteltua saneerausurakkaa eikä ole riittävästi tiedottanut asiasta osakkaita. Lisäksi osakkaille on syntynyt epätietoisuutta siitä, vallitseeko yhtiön hallintoon kuuluvien henkilöiden kohdalla mahdollisesti taloudellinen tai muu eturistiriita suunniteltujen saneeraustoimien suunnittelijoiden ja toteuttajien kanssa. Tästä johtuen alla mainitut osakkaat, joilla on omistuksessaan 10 % yhtiön kaikista osakkeista, ovat päättäneet pyytää erityisen tarkastuksen toimittamista yhtiön hallinnosta ja kirjanpidosta kyseisten seikkojen osalta sekä erityisesti hallituksen puheenjohtaja Kaarlo Sellin saneerausurakan suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvien toimien osalta.”

Samalla pyydettiin ettei märkätilojen saneerausurakkaa käynnistettäisi ennen erityistarkastuksen suorittamista.

”Edellä esitetystä johtuen emme pidä tarkoituksenmukaisena sitä, että osakkaat tekisivät mitään saneerausurakan käynnistämistä tai rahoittamista koskevia päätöksiä 20.6.2011 koolle kutsutussa ylimääräisessä yhtiökokouksessa.”

Ylimääräinen yhtiökokous 20.6.2011 päätti kuitenkin aloittaa saneerausurakan.

Osalla (ja edelleen yli 10 % osakkeista omistavilla) osakkailla on kuitenkin edelleen tarkoitus pyytää eritystarkastusta, joka näyttäisi nyt kuitenkin olevan tarkoituksenmukaisempaa tehdä koko saneerausurakkaan liittyvien epäselvyyksien osalta.

Yhtiökokouksessa hallituksen jäsenet ja hallitusammattilainen Juhani Siikala esitti, että jos erityistarkistuksessa ei ilmene väärinkäytöksiä tulee erityistarkastus suoraan sitä vaatineiden maksettavaksi.

Näinhän asian laita ei  ole.

Erityiseen tarkastukseen on oltava painavat syyt, mutta ei seikkaperäistä näyttöä, koska juuri tuota mahdollista näyttöä erityisessä tarkastuksessa etsitään. Muutenhan erityisen tarkistuksen vaatimisessa ei olisi mitään mieltä. Sitä onko erityiseen tarkistukseen painavia syitä arvioi taas aluehallintovirasto, jolle erityistä tarkastusta koskeva hakemus tehdään.

Silloin kun osakkailla ei ole muuten mahdollisuuutta saada tietoa talon toiminnasta kuin erityistarkastuksen kautta on tämä tietenkin lähes ainoa mahdollisuus tuon tiedon hankkimiseen.

AOYL:n 9. luvun 13§ mukaan

Erityisellä tarkastajalla on oikeus saada yhtiöltä palkkio. Yhtiö vastaa myös muista erityisestä tarkastuksesta aiheutuvista kuluista. Tuomioistuin voi kuitenkin erityisistä syistä velvoittaa tarkastusta hakeneen osakkeenomistajan kokonaan tai osittain korvaamaan yhtiölle sen kulut.”

AOYL kommentaarin mukaan jälkimmäistä kohtaa on tulkittava suppeasti. Se on tarkoitettu sovellettavaksi vain poikkeuksellisesti eli lähinnä silloin kun osakkeenomistaja selvästi käyttää väärin oikeuttaan hakea erityistä tarkistusta.

Jos aluehallintovirasto on kuitenkin katsonut että erityisen tarkastukseen on painavia syitä ei kovinkaan helpolla voida ajatella, että oikeutta erityiseen tarkistukseen olisi käytetty selvästi väärin. Jos taas aluehallintovirasto katsoo ettei painavia syitä ole erityiseen tarkistukseen ei hakemus edes mene läpi.

4 thoughts on “Erityinen tarkastus

  1. Eksyin tähän blogiin sattumalta. Olen lukenut näitä sivuja tunnin verran ja huomaan meidän yhtiön ja sen osakkaiden murheiden olevan ainakin vielä varsin pieniä lähestyvän linjasaneerauksen osalta. Asiallisesti kirjoitettua tekstiä josta koulujakäymätönkin (kommentoija) ymmärtää lukemansa ja asioiden Kafkamaisuuden. Tässä kohtaa ei voi kun toivottaa voimia ja uskoa omaan asiaansa.

  2. Päivitysilmoitus: Ylimääräinen yhtiökokous erityisen tarkastuksen järjestämisestä | Elämää ja asumista Etu-Töölössä

  3. Hienoa, että nämä tapahtumat on kirjattu tänne kaikkien nähtäville. Vähemmän hienoa on taas se, että asiat omassa yhtiössämme ovat menossa juuri saman kaavan mukaan. Näemmä huijareita riittää. Onneksi kuitenkin hallituksen jäsenet ovat korvausvelvollisia yhtiölle mahdollisesti aiheuttamistaan vahingoista. Järjestelmän rattaat pyörivät kovin hitaasti mutta onneksi melkoisen varmasti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s