Elämää rakennustelineiden keskellä. Ullakkoasuntojen alla asumisen arkipäivää 5.

Kun taloyhtiöihin rakennetaan ullakkoasuntoja yläkerran asukkaiden on parasta totutella elämään rakennustelineiden keskellä sekä 1) varsinaisen ullakkorakentamisen aikana, 2) sen jälkeen kun kaikki rikkoontuneet katot on korjattava ja 3) vieläpä asuntojen valmistettuakin.

Asunnot kun saattavat vuotaa alakertaan vaikka ovatkin uusia ja juuri rakennuttuja ”Luxus” asuntoja.

Kenties näin ei tapahdu kaikissa ullakkorakentamisprojekteissa, mutta As Oy Mechelinissä näin kyllä on tapahtunut Loftmen Oy:n Mecce ullakkoasuntojen osalta.

(Tosin myös As Oy Töölössä ullakkorakentaminen ei ole mennyt kuin Strömsössä)

20161107_082921Aikaisemmin kerroimme kuinka huoneiston 50 asukkaiden palattua kesälomalta heitä odotti taas kerran mukava yllätys ja yläkerran edellisenä vuotena juuri ullakkorakentamisen takia korjattu katto vuoti taas asuntoon. Ja kas vain vuoto olikin levinnyt mukavasti katon tukikankaan alla tehden korjauksesta kokonaisvaltaisen. Erilaista kosteusarvioitsijaa alkoi ravata huoneistossa, mutta selkoa asiaan ei näyttänyt tulevan eikä korjauksiin näytetty pääsevän laisinkaan. Siitäkään missä määrin kosteutta oli ja missä määrin ei näyttänyt ensin selviävän millään.

Rakennuttaja Loftmen kun katsoi vuodon kuuluvan rakennusliike Warecon vastuulle ja korjaukset yritettiin jättää osakkaiden ja rakennusliikkeen keskenään hoidettavaksi ja kosteusarviot lähinnä vahingon aiheuttajan kartoitettavaksi. Ullakoiden rakennuttaja istuu itse hallituksessa ja hallitukselle on ollut sekä yläkerran asukkaiden vahinkoja ja huolia vähättelevä linja että ullakkorakentamisen ongelmia peittelevä linja. Ei siis ole aina itsestään selvää kuka ajaa talon osakkaiden etuja ja kuka ulkopuolisten rakennuttajien.

Onneksi sentään lopulta uusi naisisännöitsijä tarttui rivakammin asiaan ja paikalle saatiin myös uusi tekninen isännöitsijä, joka sai vihdoinkin kunnolliset kosteusarviot käyntiin. (Talonyhtiöllähän on tosin ollut oikein sen itsensä palkkaama erillinen kallis valvoja ullakkoremontissa, mutta häntä ei ole näkynyt yhtään ainoata kertaa yläkerran asunnoille aiheutuneita ongelmia selvittämässä.)

20161107_082832

Sitten katto piti avata ja taas odottaa kuivumista, mutta lopulta työt saatiin käyntiin.

Itse korjaustyöt sujuivat kyllä ihan asiallisesti ja jälkikin oli hyvää ja tällä kertaa myös jäljet osattiin siivota.

Mutta ”pienen vuoto” olikin aiheuttanut roiman vahingon ja työt kestivät kolme viikkoa.

20161111_081936Tänä aikana maalareiden kanssa oli sovittava aikatauluja, järjestettävä avaimia ja sisäänpääsyjä, rakennustelineet raahattiin taas huoneistoon ja itse remontin tekijöiden kulkureitti kulki asunnon aulan halki. Pölyä oli taas sisällä ja maali haisi. Itse korjattava lukiolaisen huone oli kokonaan poissa käytössä ja perhe leiriytyi taas kolmen viikon ajan omassa huoneistoissaan.

Jälleen kerran yläkerran asukkaat joutuivat siis käytännössä hallinnoimaan ja järjestämään Loftmen Oy:n rakennusprojektin vaurioiden korjauksia omana työaikanaan ja ennen kaikkea kärsimään niistä.

Ja korvattiinko yläkerran asukkaille millään lailla heidän vaivansa, heille aiheutettu vahinko tai heiltä vaadittu aika ja vaiva. Ei tietenkään. Eihän sellainen nyt tule kuuloonkaan eikä edes käynyt kenenkään mielessä. On selvää että asukkaiden olisi pitänyt olla vain onnellisia ja tyytyväisiä, että juuri korjatut ja maalatut katot revittiin taas alas, mutta sentään suostuttiin ilman suurempia riitoja korjaamaan taas entiselleen.

20161111_082008Taloyhtiö (hallitus) ei katsonut olevansa asiasta missään korvausvelvollisuudessa. Vahinkoja aina sattuu. Mutta kun jostain syystä juuri ullakkorakentamisen vahingot näyttävät vaivaan jatkuvasti ja yhä uudelleen yläkerran huoneistoja.

Ullakkorakennuttaja Loftemen Oy taas katsoi kaiken vastuun kuuluvan rakennusliike Warecolle. Warecon ystävällinen ja mukava työnjohtaja sentään oli valmis ensin neuvottelemaan jos korjauksissa olisi samalla laitettu huoneiston omistajien ostamat tapetit paikoilleen ikään kuin vaivanpalkkiona, jotta asukkaat olisivat saaneet edes jotain iloa uudesta kolme viikkoa kestäneestä remontista huoneistonsa sisällä. Mutta Warecon ylempi johto oli kuulemma pitänyt tapettien kiinnittämistä yhteen huoneeseen liian kalliina. Yläkerran ”riitaisiksi” väitetyt asukkaat eivät taaskaan jaksaneet asiasta alkaa enempää riidellä vaan tyytyivät jälleen kerran hoitamaan toisten bisnesten aiheuttamia vaurioita. Onhan se niin mukavaa toimia ilmaiseksi ja käyttää työaikaansa jatkuvasti toisten bisnesten korjaamiseen ja vielä maksaa yhä enemmän ja enemmän vastikkeita talonyhtiön todella mittavista hallintokuluista.

Sellaista on asuminen luksus ullakkoasuntojen alapuolella. Muista kertomatta jätetyistä ongelmista emme voi valitettavasti vielä kirjoittaa. Stay tuned.

Uusi ullakkoasunto vuotaa heti alakertaan. Ullakkoasuntojen alla asumisen arkipäivää 4.

Melkein kokonaisen yhden vuoden saimme elää ilman ullakkoasuntojen aiheuttamia vaurioita tai ongelmia alakerran asunnoissa kun nyt taas yläkerran ullakkoasunnosta tihkuu vettä alakertaan.

Tämä alkaa nyt olla taas ihan uskomatonta. Mutta kaikki näyttää olevan mahdollista As Oy Mechelinissä.

Viime kesäloman lopussa huoneiston B50 asukkaat palasivat keskelle remonttityömaata kun huoneistojen katot oli pitänyt korjata ja maalata uudestaan ullakkoremontin takia. Huoneistojen osakkaat olivat halunneet odottaa kattojen korjauksissa ullakkorakentamisen lopulliseen valmistumiseen, ettei lisävaurioita tai korjauksia enää tulisi, vaan katot voitaisiin korjata yhdellä kertaa. He olivat olleet korjausten takia kuukauden evakossa ja palasivat keskellä kaaosta kun loppusiivous olikin unohtunut tehdä. Kaikki huonekalut olivat kasassa keskellä olohuonetta ja huoneisto remontin jäljiltä. Viimeinen viikonloppu ennen töihin paluuta menikin näiden jälkien siivouksessa ja maalausprojektin viimeistely jatkui vielä pidempään.

Tänä kesänä paluu lomilta piti sujua vihdoinkin ilman iän ikuisia remonttimiehiä. Mutta kuinkas sitten kävikään. Nyt palatessaan lomalta kotiin huoneiston katosta tihkuu vettä ja ainakin yhden huoneen katto menee korjaukseen ja uudelleen maalaukseen. Yläkerran valmistuneiden uusien ”luksus” ullakkoasuntojen ”luksuslaatu” tiputtaa taas vettä alakertaan.

Onkohan tästä tulossa uusi lomalta paluu perinne, remonttimiehet ovat aina vastaanottamassa lomalta palaavia?

Onneksi sentään huoneiston B50 asukkaat palasivat lomalta ajoissa huomaamaan vahingon ja saivat myös kuvan ämpärit vuodon alle, ettei myös parketti olisi mennyt kokonaan uusittavaksi. He alkoivat myös välittömästi tiedottaa siitä huoltomiehille, hallitukselle, isännöitsijälle ja rakennuttajalle, etteivät vahingot pääsisi kasvamaan suuremmiksi ja lopuksi pohtivat vuodon mahdollista paikannusta urakoitsijan kanssa.

Näin siis taas kerran hallituksesta ulossuljetun osakkaan (ks. yhtiökokous 2016) tehtäväksi tuli huolehtia konkreettisesti talon asioista. Kun hallituksessa ei ole talossa varsinaisesti asuvia osakkaita vaan muun muuassa ulkopuolinen hallituspalkkioita nostava Teemu Johansson ja grynderi Mika Hautala niin tiedonkulku hallitukselle talon asioista ei ole mitään parasta mahdollista. (Toisin päin taas sitä ei tapahdu juuri lainkaan.) Grynderi Mika Hautala sentään vastasi kiitoksin siitä, että tämän huoneiston aiheuttamat vahingot ilmoitettiin hänelle ja sai sitten urakoitsijan kutsutuksi paikalle. Sen sijaan hallituspalkkioita nostava hallitusammattilainen Teemu Johansson, ei edes ole vaivautunut ilmoittamaan, onko saanut lainkaan tietoa vahingoista.

UPOUUDET ”MECCE” ”LUXUS” ULLAKKOASUNNOT” VUOTAVAT SIIS HETI

Upouudet ullakkoasunnot, joiden rakentamisessa rikottiin alakerran katot, vuotavat siis nyt taas uudestaan. Alakerrassa pitää tehdä nyt yhden vuoden sisällä taas uusi katon korjaus ja maalaus.

Olemme kertoneet tällä sivustolla ullakkorakentamisen arkipäivästä, alakerran huoneistoihin tulleesta rakennuspölystä, kylmyydestä, melusta ja kaikkien kattojen tärveltymisestä ja niiden korjauksista. (Ks. ullakkorakentamisen vaikutuksia ja ullakkorakentamisen arkipäivää osa 1, osa 2, osa 3.)

Nyt sitten ullakkoasunnot ovat valmistuneet jo vuosi sitten.

Kolme niistä onkin jo myyty ja uudet asukkaat jo muuttaneet ja kotiutuneet taloon. Varsinaista kunnon ullakkoselvitystä ei ole kuitenkaan edelleenkään osakkaille annettu, myyntiehdot ja ullakkorakentamisen kokonaiskulut ovat pimennossa ja samalla huhu kertoo, että uusien huoneistojen osalta on edelleen korjaamattomia puutteita tai ainakin yhtiökokouksissa kerrottiin näiden takia ullakoiden varsinaisen vastaanoton venyneen.

Kuitenkin kolme huoneistoa on jo myyty ja uudet asukkaat asuvat niissä.

Ullakkoasuntojen ongelmat eivät tietenkään ole näiden uusien asukkaiden syy, vaan päinvastoin taloyhtiön hallituksen ja rakennuttajan syy, jotka ovat As Oy Mechelinissä osaltaan tiivisti yhdistyneet. Kuten olemme aikaisemmin todenneet rakennuttaja Mika Hautala, Loftmen Oy:stä kuuluu edelleen talon hallitukseen. Hautala itse ei ollut edes yhtiökokouksessa paikalle, mutta hänet valittiin hallitukseen valtakirjojen turvin istumaan myös seuraavaksi tilikaudeksi, vaikka selkeästi Hautalan intressi taloon on lähinnä saada vielä myymättä oleva huoneisto myydyksi ja rahansa pois taloyhtiöstä.

Rakennuttajan pitäisi tietenkin korvata uusille ostajille huoneistojen mahdolliset puutteet ja myös niistä aiheutuneet ylimääräiset harmit asukkaille aivan kuten rakennuttajan olisi pitänyt korvata alakerran asukkaille remontin aikana aiheutuneet ongelmat. Mutta mitään korvauksia ei ole ainakaan alakerran asukkaille maksettu.

Nyt myös viimeisen ullakkohuoneiston myynti myöhästyy edelleen koska siellä joudutaan kuivamaan vesivahinkoa ja sukittamaan vuotavia viemäriputkia. Ja alakerrassa eletään taas seuraavat viikot remontin keskellä kiitos Mika Hautalan hienon ”luxus” rakennusprojektin. On myös kyseenalaista toteutuuko taloyhtiön intressi näissä korjauksissa, sillä rakennuttaja näyttää nyt itse arvioivan vaurion suuruutta ja sen korjausta. Rakennuttajan taloudellinen intressi on tietenkin tehdä se mahdollisen kevyin kustannuksin, vaikka tämä ei välttämättä olisi taloyhtiön intressissä.

Mutta As Oy Mechelinissä talon yhteinen intressi on jo ennenkin tulkittu olevan sama kuin hallituksen jäsenten ja jopa ulkopuolisten hallitusammattilaisten henkilökohtainen intressi, joten luultavasti taas tässä asiassa grynderi Mika Hautalaa hallitukseen äänestäneet ovat valmiita tukemaan grynderin omia rakennusbisneksiä enemmän kuin talon kaikkien osakkaiden yhdenvertaista etua ja kohtelua.

Loftmen Oy ja As Oy Mechelinin ullakkoasunnot

Loftmen Oy

Aluksi niin kovin salaperäisenä As Oy Mechelinin ullakkohankkeessa esiintynyt Loftmen Oy on nyt avannut omat verkkosivustonsa, jossa se ilmoittaa olevansa ”ullakkorakentamiseen erikoistunut kiinteistöjen kehitysyhtiö.”

Yrityksen yhteishenkilöiksi ilmoitetaan Jan Saxén ja Mika Hautala.

Sivuillaan Loftmen mainostaa talonyhtiöille ja isännöitsijöille kokonaisvaltaista ullakkorakentamisesta huolehtimista. Se lupaa hoitaa koko prosessin ullakkotilojen kartoituksesta suunnitelmien tekemiseen ja rakennusluvan hankkimiseen. Edelleen se lupaa huolehtia ullakon merkintäoikeuden myynnistä (näemmä itselleen) ja sitten itse huoneistojen ennakkomarkkinoinnista ja myynnistä. Ja tietenkin se lupaa myös hoitaa itse rakentamisen.

Samalla Loftmen ilmoittaa myös kertovansa miten talonyhtiö voi saada tuottoa asuntojen myynnistä ja miten muut korjaukset kannattaa aloittaa. Toisin sanoen, jos talonyhtiöillä on yhteistä omaisuutta ullakkojen tai asuntojen muodossa, Loftmen Oy lupaa pistää ne rahoiksi ja vielä neuvoa mihin remontteihin rahat olisi pistettävä.

Toimintansa Loftmen Oy ilmoittaa perustuvan allianssirakentamiseen. Se väittää rakentaneensa alan parhaista suunnittelijoista ja urakoitsijoista koostuvan allianssin (siis liittoutuman), joka osallistuu Loftmen Oyn kaikkien hankkeiden toteuttamiseen. Hieman harhaanjohtavaa kuitenkin on, että Loftmen mainostaa olevansa mukana ”monessa ullakkoprojektissa rakennuttajan roolissa” ja edelleen ilmoittaa, että ”usean yhteisen hankkeen jälkeen allianssimme yhteistyö on saumatonta.”

Todellisuudessa As Oy Mechelinin on Loftmen Oy:n ensimmäinen ullakon rakennusprojekti ja siinäkin yritys on ollut mukana vasta merkintäoikeuden ostettuaan eli vasta rakentamisvaiheessa. Tulevana ja siis toisena projektinaan Loftmen mainostaa ullakkoasuntojen rakentamista Torkkelinmäelle As Oy Mäkilinnaan.

Toisin sanoen Loftmen Oy:n monet ullakkoprojektit tarkoittaa todellisuudessa korkeintaan kahta hanketta ja itse asiassa sivuston avaamisen hetkellä vasta yhtä varsinaista rakennusprojektia. Loftmenin useat taas tarkoittaa ainoastaan yhtä tai oikeastaan ei edes sitä, sillä Loftmenin ensimmäinen As Oy Mechelinin hanke ei ole edes valmis.

Mutta kukapas sitä nyt itsensä mainostamisessa on niin tarkka tosiasioiden suhteen. Mainostamisessa kun tärkeintä on se miltä asiat näyttävät, ei niinkään se mitä ne todellisuudessa ovat.

Esimerkkinä allianssistaan Loftmen Oy ilmoittaa As Oy Mechelinin hankkeessa toimineet arkkitehtitoimisto Haroma & Partners Oy:n, Rakennus Oy Warecon, Sisustusarkkitehtitoimisto Kari Lappalaisen ja Insinööritoimisto R J Heiskanen. Mutta miksi Loftmen esittää tämän allianssin vain esimerkkinä? Loftmenhan väitti käyttävänsä samaa allianssia kaikissa projekteissaan ja toisaalta taas sanoo allianssin yhteistyön muodostuneen saumattomaksi usean yhteisen hankkeen jälkeen. Loftmen puhuu esimerkistä tietenkin sen takia, että todellisuudessa kyseessä on tähän mennessä vain As Oy Mechelinin hanke, eikä Loftmen näytä olevan täysin varma, että sama allianssi toimisi myös sen kaikissa tulevissa mahdollisissa projekteissa.

As Oy Mechelinin ullakkoasunnot

Sivustolla Loftmen Oy on nyt myös pistänyt ennakkomyyntiin As Oy Mechelinin ullakkoasunnot, joita mainostaa nimellä Mecce ullakkoasunnot.

Esitteestä löytyy myös Haroma & Partners Oy:n tekemät uudet pohjapiirrokset asunnoista. Loftmen Oy on nimittäin hylännyt kokonaan Ari Malmion aikaisemmin tekemät piirustukset. Tässä suhteessa Loftmen Oy on tullut samaan johtopäätökseen tämän talonsielu sivuston kanssa siitä, ettei Malmion piirustukset olleet kovin hääppöiset, vaikka Malmio itse olisi halunnut oikein poliisin puolustavan niiden arkkitehtuurista arvoa.

Mainostaessaan huoneistoja Loftmen Oy myös painottaa alueen ja rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa. Tässäkin Loftmen Oy näyttää tulleen talonsielu sivuston kannalle. Aikaisemmin ullakkorakennuksen nimissä talon hallitus on yrittänyt palkatun rakennuskonsultti Olli Huhdin avustuksella kaikin tavoin vähätellä tätä arvoa. Tosin tätä oletettua arvostusta laskee roimasti se, että piirustuksissa talossa sijaitseva Bruno Tuukkasen lasimaalauksen luonnonvalokuilu on poistettu ja se on jätetty pelkkänä korokkeena näemmä jonkinlaisena baaripöytänä toimivan rakenteen alle. Kulttuurihistoriallisesti harvinaisen lasimaalauksen luonnonvalokuilu on siis korvattu baaripöydällä. Sivistys on saapunut Töölööseen.

Tämä ratkaisu on myös erittäin yllättävä sillä itse Helsingin rakennusvalvonnan virastopäällikköä Lauri Jääskeläinen henkilökohtaisesti ilmoitti, että koska kuilu on rakennusluvassa niin kuilu tulee siellä pysymään. Jos vanha kuilu joudutaan purkamaan kuten nyt tehtiin, niin rakennusvalvonta huolehtisi, että sen tilalle rakennetaan uusi. Nyt sen tilalla näyttää olevan baaripöytä.

Itse asiassa vasta nyt kun ullakkohuoneistoja on alettu markkinoida talon osakkaat ja asukkaat näkevät mitä heidän entisiin yhteisiin tiloihinsa ja yläpuolelleen ollaan todella rakentamassa. Uutena elementtinä sinne on myös ilmaantunut suurehko terassi lähes keskellä talon kattorakennetta, mikä vaikuttaa talonyhtiön tulevaisuudelle todella kätevältä ratkaisulta. Tuo terassi tulee kuitenkin itse ullakkohuoneiston päälle, joten se ei onneksi vuotaessaan sentään valu yläkerran huoneistoon vaan itse ullakkohuoneistoon. Myös kattoikkunoita on näemmä saanut avata aikaisempaa arviota enemmän.

Kokonaisuudessaan ullakolle on siis tulossa neljä huoneistoa, joista Loftmen Oy aikoo saada yhtensä 3 571 000 euroa. Suurimman 160 neliön huoneiston hinnaksi on määritelty 1 349 000 euroa. Näillä hinnoilla asunnoissa onkin todella mainostamista, mutta kenties Suomesta löytyy uusrikkaita, jotka haluavat ehdottomasti baaripöydän As Oy Mechelinin ullakolta.

Huoneistot on myös varustettu koneellisella ilmastoinnilla ja siellä talon lämmitysjärjestelmään kytketty vesikiertoinen lattialämmitys. Havainnekuvista päätellen siellä olisi myös vesikiertoiset rättipatterit kylpyhuoneissa. Tämä on aika uskomatonta ottaen huomioon, että talon märkätilaremontissa kylpyhuoneista poistettiin osakkaiden vastustuksesta huolimatta patterit, eikä niihin suostuttu asentamaan vesikiertoisia rättipattereita. Yläkerran asunnosta poistettiin lisäksi vielä eteisenkin patterit. Kylpyhuoneiden poistettu patteri ”korvattiin” osakkaiden erilliseen sähkölaskuun tulevalla sähköisellä ja suhteellisen huonosti toimivalla lattialämmityksellä. Nyt kuitenkin ullakkoasunnoissa kylpyhuoneita lämmitetään yhteisestä vesikierrosta. Kas vain mitenkäs taas sattuikaan.

Ullakkorakentamisen mainostamisesta

cropped-1959-socialist-construction.jpg

Näin luodaan tosiasioita välttelevää ullakkoideologiaa

Ideologioille on ominaista kaunistella asioita, kieltää todellisuus ja pyrkiä välttämään ongelmista puhumista. Ullakkorakentaminen sinänsä voi olla täysin järkevää jos se tehdään asiallisesti, mutta nykyään siitä on näyttänyt tullleen eräänlainen rakennusalan ideologia, jossa asioita pakonomaisesti kaunistellaan, ongelmista vaietaan ja ne yritetään lakaista maton alle.

Niinpä ullakkorakentamisesta kirjoitetaan lähes yksinomaan positiivisia mainosartikkeleita ongelmia mainitsematta. Ehkä selkein uusi todistus tästä on Korjausrakentaminen lehdessä julkaistu Kaisa Salmisen kirjoitus As Oy Mechelinin ullakkorakentamisesta nimellä: ”Sopimus luo säännöt ullakkorakentamisessa.”

Itse korjausrakentaminen-lehti on Rakennusteollisuuden, Infra ry:n, SBK säätiön ja Suomen Betoniyhdistyksen omistaman Suomen rakennusmedia Oy:n julkaisema lehti. Lehti vaikuttaakin tyypilliseltä rakennusalan ”mainoslehdeltä’”, joissa ei tietenkään edes ole tarkoitus harrastaa minkäänlaista kriittistä journalismia vaan ennen kaikkea mainostaa rakennusalan toimijoita ja rakennusprojekteja. Sivuston tiedossa ei kuitenkaan ole tekeekö korjausrakentaminen maksettuja juttuja kuten useat vastaavat ”mainoslehdet” tekevät. Toisin sanoen tällaiset lehdet lupaavat maksua vastaan kirjoittaa tilattuja positiivisia juttuja tilaajan haluamasta aiheesta.

As Oy Mecheliniä koskeva juttu on kyllä tässäkin ”journalismin” sarjassa omaa luokkaansa. Juttuun on haastateltu rakentamista suorittavan urakoitsijan eli Warecon myynti- ja markkinointipäällikkö Pia Ilppolaa ja työmaan vastaavaa mestaria Mauri Ketolaa. Talonyhtiötä edustaja toimii jutussa ullakkorakentamista hyvin kyseenalaisin ja erityisesti salatuin toimintamenetelmin taloon ajanut hallituksen puheenjohtaja Kaarlo Sell. Muuta taustatyötä ei jutussa tietenkään ole tehty. Itse rakennuttajasta ei mainita muuta kuin, että kyse on Loftmen Oy:stä, jonka yhteistyö Warecon kanssa sujuu Kaarlo Sellin mukaan kuulemma hyvin projektinjohtourakkasopimuksen puitteissa. Talon osakkaita tai asukkaita, varsinkaan rakentamisesta kärsiviä yläkerran asukkaita, ei jutussa ole haastateltu lainkaan, vaan Kaarlo Sell esittää edustavansa tapansa mukaan koko Asunto-osakeyhtiötä ja siellä olevia näkemyksiä.

Tosin jutusta saa myös oudon vaikutelman, että Sell edustaisi myös rakennuttajaa. Jutussa toki ilmoitetaan alussa kuinka talonyhtiö ei ole rakennuttaja ja on myydessään merkintäoikeuden siirtänyt riskit rakennuttajalle eli Loftmen Oy:lle. Mutta myöhemmin siinä verrataan projektinjohtourakan ja kokonaishintaisen urakan kustannuksia talonyhtiölle? Juttu otsakkeeksi on itsessään nostettu tämä tilaajan ja urakoitsijan välinen sopimus. Rakennuttajan sijaan kuitenkin Kaarlo Sell kommentoi jatkuvasti riskien jakamista tilaajan ja urakoitsijan välisessä projektijohtourakassa. Syntyy vaikutelma, että Sell puhuu tässä itse tilaajan näkökulmasta. Onkohan jutussa tässä mennyt roolit sekaisin, ovatko ne todellisuussakin sekaisin, vai mistä ihmeestä on kyse? Talossa onkin ihmetelty kun Sell on ollut huolissaan urakan lisääntyneistä kustannuksista ja yrittänyt laittaa rakennuttajalle kuuluvia kustannuksia, jopa osakkaiden maksettavaksi, vaikka kaikki kuluriskit oli juuri merkintäsopimuksessa pitänyt laittaa taloyhtiöltä pois rakennuttajalle. Tässä tosin pakkaa sekoittaa vielä se, että Loftmen Oy:n omistajaksi tunnustautunut Mika Hautala on itse talon hallituksessa ”valvomassa” omaa bisnestään. Tätä käsittämätöntä ”esteellisyys” ongelmaa, joka on tehnyt osakkaille erittäin vaikeaksi puolustaa omia oikeuksiaan grynderin etuja vastaan, ei tietenkään jutussa mainita lainkaan.

Mutta palatkaamme vielä tarkastelemaan tätä ”loistavaa” ullakkorakentamista mainostavaa artikkelia. Aluksi Kaarlo Sell toteaa, ”että talonyhtiöllä on myös oma valvoja, mutta hänen roolinsa on pienempi kuin aikaisemmissa remonteissa”. Tässä Sell on oikeassa. Rooli on todella pieni ainakin osakkaiden ja asukkaiden näkökulmasta, koska tästä valvojasta ei ole kuulunut mitään eikä tämä edes vastaa posteihin. Tosin sama valvoja valvoi niin hyvin märkätilaremonttia, että osakkaiden oli hankittava omia tavarantarkastuksia osoittaakseen virheet. Onneksi sentään ullakkorakentamisessa Warecon Mauri Ketola on ollut suhteellisen asiallinen ja enemmän asukkaita kuunteleva ja vastuuntuntoisempi kuin talon ”oma” valvoja tai talon hallitus, joka on yrittänyt ennemmin vähentää grynderin kustannuksia osakkaiden kustannuksella.

Sell myös kehuu kuinka rakennussopimusta tehdessä käytettiin Ralexnetin Olli Huhdin juridista asiantuntemusta. Hän ei mainitse että sama Olli Huhti, joka ei itse asiassa ole edes juristi, palkattiin kirjoittamaan talon ja erityisesti siinä sijaitsevan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan lasimaalauksen ja hallin suojeluarvoa vähätteleviä lausuntoja, jotta näitä ei olisi tarvinnut huomioida lainkaan ullakkorakentamisessa. Tämän kertominen ei tosin sopisikaan juttuun, jossa oikein korostetaan, että nyt remontoidaan yhtä Helsingin ”arkkitehtuurikohteista”. Olli Huhti nimittäin väen vänkään yritti todistella sivukaupalla talon vähäisestä arkkitehtuurisesta arvosta, jotta ullakkorakentamisessa olisi saatu vapaammat kädet.

Jutussa myös kehutaan kuinka rakennusluvan saanti on helpottunut ja se kyllä pitääkin paikkansa. Vallitsevan ullakkoideologian tähden As Oy Mechelin sai rakennusluvan vaikka siinä ei vanhoille osakkaille jäänyt edes rakennusvalvonnan itsensä ullakkorakentamisessa määräämiä minimivarastotiloja, eikä se sisältynyt mitään kunnollisia asukasparannuksia toimimatonta, tarpeetonta ja kosmeettista pihan ehostus suunnitelmaa lukuunottamatta.

Jutussa on myös ullakkorakentamisen mainostamiselle tyypillisiä virheargumentteja. Niinpä siinä Warecon tekninen johtaja Jarmo Hytönen laskeskelee kuinka ullakkoasuntojen tuoma vastiketuotto on merkittävässä roolissa tulevien remonttien rahoittamisessa. Asunto-osakeyhtiössä vastikkeita peritään yhtiön kulujen kattamiseksi. Näistä suurin on yleensä Suomessa lämmitys, mutta nykyään jättimäisesti kasvaneet isännöintikulut ovat yltämässä jo lähes samalle tasolle. Kylmäullakoiden muuttaminen lämmitetyksi tiloiksi lisää tietenkin talon lämmityskuluja aivan kuten uudet asukkaat lisäävät jätekuluja ja muita talon yhteisiä kuluja. Ullakkoasuntojen vastikkeet eivät siis ole mitään ylimääräisiä tuloja koska samalla myös menot lisääntyvät, vaikka jostain syystä vastikkeet aina esitetään ullakkoideologiassa tällaisina. Itse asiassa koneellisella ilmastoinnilla ja saunoilla varustetut ullakkoasunnot, joissa on terassirakennelmia, luovat talolle suhteessa enemmän kuluja kuin tavanmaiset huoneistot ja tästä näkökulmasta näillä pitäisi olla ennemmin suurempi neliövastike kuin muilla huoneistoilla. As Oy Mechelinissä julkissivuremonttikin valmistuu ennen ullakkoasuntoja, jotka eivät siis myöskään tule suinkaan jakamaan talon remonttikuluja, vaan ne ovat vapautettu talon muita huoneistoja koskevista suurista kuluista kuten juuri tehdyn märkätilaremontti lainoista, joihin kuitenkin sisällytettiin itsessään ullakkorakentamiskuluja.

Lopussa vielä Kaarlo Sell toteaa kuinka ullakkoasuntoihin tulevasta koneellisesta ilmanvaihdosta hyötyy kuulemma koko muuten painovoimaisella ilmanvaihdolla toimiva talo. Energiaa kuulemma säästyy kun ilmanvaihtokone ottaa talteen ullakkohuoneista poistuvan lämmön. Hetkinen, hetkinen, mikäs tässä on nyt logiikkana. Todellisuudessa energiaa kyllä kuluu lisää erityisen ilmanvaihtokoneiston pyörittämiseen muuten painovoimaisessa talossa. Tuo ullakkohuoneistoista poistuva lämpö, joka pitäisi ottaa talteen, joudutaan myös kyllä sinne ylimääräisellä energialle tuottamaan. Vai tuottavatko ullakkohuoneistot täysin tyhjästä omaa ylimääräistä lämpöenergiaa? Onko nyt keksitty mullistava ja uusi ehtymätön ilmainen energialähde, ullakkoasunnot koneellisella ilmanvaihdolla?

Tosin Kaarlo Sell on oikeassa todetessaan jutussa, että talon ylimmät kerrokset ovat talvella mahdottoman kylmiä. Hän jättää kuitenkin mainitsematta, että tätä on pahentanut se, että Kaarlo Sellin toimesta yläkerran asunnoista on sekä tietoisesti että vahingossa poistettu pattereita eikä jälkimmäisiä virheitä ole suostuttu korjaamaan. Päinvastoin puolustaessaan näitä käsittämättömiä poistoja Kaarlo Sell on väittänyt, että lämpöä on riittänyt hyvin jo aikaisemminkin ja kyse on ollut vain mukavuuslämmöstä ja asiasta on kuulemma tehty selvityskin, jota ei tosin koskaan ole annettu osakkaiden nähdä. Nyt Sell kuitenkin itsekin myöntää, että yläkerran asunnot ovat olleet mahdottoman kylmiä. Onkohan tässä nyt joku ristiriita?

Kaarlo Sell toteaa myös kuinka työmaa on ollut siisti. Itse ullakkotyömaata osakkaiden on vaikea arvioida koska heiltä on ehdottomasti pääsy sinne kielletty, mutta muuten talo ja sen edusta on kyllä ollut lähes vuoden ajan kuin yksi suuri jätetunkio. Tosin rehellisyyden nimissä on sanottava, että tästä siivottomuudesta on vastuussa ollut enemmän julkissivuremonttia tehnyt Uudenmaan korjausrakentajat kuin Wareco.

Jutussa Sell myös myöntää, että alakerran kattoja on joudettu korjaamaan ”jonkin verran” koska imettäessä vanhoja eristeitä pois, kuorma on voinut vähetä ja kattoon tulla halkeamia. Mutta tämä on kuulemma normaalia rakenteiden elämistä. Vai niin. Tämä ”jonkin verran” tarkoittaa että lähes kaikkia alakerran huoneiden kattoja joudutaan korjaamaan ja maalaamaan uudestaan. Murtumien lisäksi niissä on myös suoranaisia reikiä, joita ei nyt synny mistään normaalista rakenteiden liikkumisesta vaan yläpuolelta tapahtuvasta hakkaamisesta. Rakennuspölyä ja jätteitä on myös satanut alakerran asuntoihin rei’istä ja etenkin kattolamppujen kiinnityskohdista, joiden ympärillä olevat ruusukkeet ovat myös vaurioituneet. Myös vettä ja vesivahinkoja on tullut sisään vähemmässä ja enemmässä määrin. Yhdessä huoneistoissa koko katto piti purkaa, kuivata ja uudestaan maalata. Mutta nämä ongelmat koskevat vain yläkerran asukkaita, joita ei tietenkään ullakkorakentamisen ideologian mukaan tarvitse lainkaan huomioida ja heidän huoneistoillaan tai asumismukavuudella ei ole yhtään mitään väliä.

Mauri Ketola mainitsee sentään jutussa meluhaitat, mutta jutussa jää mainitsematta, että yläkerrassa jatkuvaa melua on tuotettu myös viikonloppuisin, vaikka osakkaat ovat moneen otteeseen pyytäneet että edes viikonloput rauhoitettaisiin jatkuvalta melulta. Tässäkin talonyhtiön hallitus on pitänyt grynderin puolta asukkaiden ja osakkaiden toivomuksia vastaan. ”Olemme saaneet luvan talonyhtiöltä poikkeaviin työaikoihin myöhästymisemme takia” on ollut täysin poikkeukseton tiedote, joka odottaa yhtiön alakerrassa osakkaita, joka viikonloppu. Muita tiedotuksia ei sitten juuri olekaan ollut. Mutta jutussa kaunistellaan kuinka osakkaita kuulemma häiritsee enemmän puutteellinen tiedotus kuin häiriöt. No aivan varmasti kyllä ja kidutettujakin häitsee varmaan vähemmän kidutus kun se, että heille ei kunnolla tiedoteta kuinka se tapahtuu.

Sopimus luo säännöt ullakkoremontissa julistaa Kaisa Salmisen juttu. Lähes satiirisen otsikosta tekee se, että As Oy Mechelinissä osakkaat eivät ole koskaan saaneet nähdä tai tietää mitään itse sopimuksesta, jolla heidän omaisuutensa on myyty. Eivätkä he tiedä mitään mitä hallituksessa istuva grynderi Mika Hautala yhdessä siellä Kaarlo Sellin kanssa rakentamisesta sopii. Välillä heille vain lähetetään erilaisia Asunto-osakeyhtiön sääntöjen vastaisia ukaaseja, joissa heidän pitäisi itse ja omalla kustannuksellaan tehdä ullakkorakentamiseen liittyviä suojaustoimia, jotka pitäisi kuulua grynderille.

Kaisa Salmisen artikkeli ullakkorakentamisesta As Oy Mechelinistä saakin epäilemään onko itse asiassa todellisuus muissakin ullakkorakentamisesta positiivisesti kertovissa jutuissa kuitenkin täysin toisenlainen? Onko niissä kaikissa kyse tietoisesti ongelmia vähättelevistä mainosjutuista?

Jos Salmisen jutun tarkoitus oli mainostaa ullakkorakentamista niin tällainen asioiden esittäminen saa kyllä päinvastoin epäilemään kaikkia ullakkohankkeista rakennuttajan näkökulmasta kirjoitettuja juttuja pelkiksi tosiasioiden kaunisteluiksi.

Ullakkorakentaminen As Oy Mechelinissä

IMG_0032Talonyhtiössä suunniteltiin 1980-luvun lopussa ullakkorakentamista ja laadittiin myös ullakkotilojen käyttöönottosuunnitelma. Talossa tuolloin asunut arkkitehti valmisteli tälle jo suunnitelmia, mutta taloudellisten puitteiden ja laskelmien takia rakentamisesta kuitenkin luovuttiin.

2000-luvun alussa taloon muuttanut uusi hallituksen puheenjohtaja Kaarlo Sell alkoi kuitenkin taas puhua ullakkorakentamisesta. Tämä ei kuitenkaan saanut tuolloin vielä kannatusta. Mutta kun yhtiö alkoi Sellin johdolla valmistautua kattavaan märkätilojen saneeraukseen, Sell toi ullakon rakentamisen yhä ponnekkaammin esiin väittäen, että tällä voitaisiin kustantaa suuri osa tuolloin vielä 1,7 miljoonan arvoiseksi arvioidusta, mutta sittemmin 2,7 miljoonaan kustannuksiltaan nousseesta märkätilaremontista.

(Tässä voidaan jo huomauttaa, että lopulta ullakon myynnillä ei katettu itse märkätilaremontista senttiäkään. Päinvastoin märkätilaremonttiin varattuja rahoja käytettiin ullakon myymisen valmisteluun, ullakkovetojen tekemiseen ja ullakkosuunnitelmien maksamiseen. Kaikki tämä tehtiin hallituksen toimesta ennen kuin yhtiökokous oli edes päättänyt ullakon myynnistä.)

Ullakon rakennusmahdollisuuden kartoitus

Tutkiakseen märkätilaremontin erilaisia rahoitusvaihtoehtoja vuoden 2009 yhtiökokous pyysi hallitusta tutustamaan ullakosta 80-luvulla tehtyihin piirustuksiin ja antoi hallitukselle luvan selvittää hyvin alustavasti olisiko ullakolle edes mahdollista rakentaa. Samalla yhtiökokous myös eksplisiittisesti kielsi asiassa ja kustannuksissa etenemisen tätä pitemmälle. Kaarlo Sell halusi tämän luvan nojalle tilata kuitenkin asiasta selvityksen arkkitehti Häkkäseltä. Näin hallitus, johon tuolloin kuului myös Markku Koivusalo, tekikin.

Koivusalo taas lupasi selvittää asian suojelullista puolta ja sitä oliko ullakolle mahdollista saada lupaa. Samalla hän oli erittäin huolissaan heidän huoneistossaan sijaitsevasta ja yhdessä Museoviraston kanssa restauroidusta eteishallista ja sen ullakon läpi kulkevasta Bruno Tuukkasen lasimaalauksesta. Paikalla kävi tutustumassa Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto rakennussuojelusta vastaava arkkitehti Riitta Salastie ja Helsingin kaupunginmuseon tutkija Anne Salminen. Koivusalo kysyi voitaisiinko maalaus ja halli turvata niin, että se säilyisi mahdollisessa ullakkoremontissa. Salastie ja Salminen ilmoittivat, että hallin erityinen suojelu olisi pitkä ja kenties hankala prosessi, mutta samalla he olivat sitä mieltä ettei koko As Oy Mechelinin ullakko sopinut lainkaan rakennuskohteeksi.

Salastie ja Salminen kirjoittivat käynnistä muistion, jonka Koivusalo lupauksensa mukaan toimitti muulle hallitukselle. Muistio suhtautui kielteisesti koko ullakkorakentamisen mahdollisuuteen As Oy Mechelinissä. Koivusalo kysyi muilta hallituksen jäseniltä olisiko nyt syytä luopua Häkkäseltä pyydetystä ullakkoselvityksestä koska viranomaiset, joita lupaehtoja haettaessa jouduttaisiin kuuntelemaan, suhtautuivat asiaan kielteisesti. Kaarlo Sell ei kuitenkaan halunnut luopua selvityksestä ja toinen hallituksen jäsen ilmoitti, ettei viranomaisten paperilla ole mitään väliä ja lupa voidaan kyllä saada jos sellainen tulevaisuudessa halutaan. Myöhemmin hallitus pyrki kumoamaan muistion arvon ja sen avukseen palkkaama rakennuskonsultti Olli Huhti vielä esitti virheellistä tietoa siitä, että muistio olisi tehty ilman sen aikaisen hallituksen tietoa tästä ja paheksui kovasti viranomaisten toimintaa.

Samaan aikaan yhtiössä oli käynnistymässä massiivisen märkätilaremontin suunnittelu, johon Kaarlo Sell oli halunnut valittavan Finnmap Consultingin. Kyse oli Finnmap konsernin osasta, jonka johtoon ja omistajiin Sell itse kuului Finnmap Infran kautta. Koivusalo oli nyt saatava pois hallituksesta tarkkailemasta talon remontti ja rakentamisprojekteja. Seuraavassa yhtiökokouksessa ehdotettiinkin nopeasti uutta hallitusta, joka lyötiin nopeasti pöytään sen enempää asiasta keskustelematta ja josta nyt lähes 10 vuotta hallituksessa toiminut Koivusalo oli tiputettu pois. Tämän jälkeen alkoi asioiden salaaminen osakkailta. Häkkäsen selvitystä, joka oli ollut tarkoitus tuoda seuraavaan yhtiökokoukseen, ei koskaan tuotu yhtiökokouksen, eikä koskaan esitelty osakkaille. Sen sijaan väitettiin, että selvitys ei olisi valmistunut vaikka Häkkänen omien sanojensa mukaan oli sen määräajassa palauttanut. Kaarlo Sell kuitenkin tiedotti jatkuvasti, että selvitys oli edelleen kesken. Samalla uusi hallitus oli kuitenkin jo tilannut vastoin 2009 yhtiökokouksen päätöstä paljon yksityiskohtaisemmat suunnitelmat arkkitehtitoimisto Malmiolta.

ullakko8.kerros

Ullakkorakentamisen suunnitelmat

Yleensähän ullakkorakentamisessa tehdään ensin alustava hankeselvitys, joka tuodaan yhtiökokoukselle hyväksyttäväksi ja tämän jälkeen eritellään kustannuksia ja päätetään siirrytäänkö hankkeessa seuraavaan vaiheeseen. As Oy Mechelinissä mitään tällaista ei tehty. Sen sijaan jatkuvasti ilmoitettiin, että tuo alustava kartoitus oli vielä kesken. Lisäksi vielä ilmoitettiin, että selvitys tuodaan yhtiökokoukseen, joka sitten päättää edetäänkö rakennusluvan hakuprosessiin. Tämä prosessi oli kuitenkin jo salaa aloitettu ja Malmio haki rakennuslupaa hallituksen tältä tilaamilla piirustuksilla ennen kuin koko asiaa tuotiin lainkaan yhtiökokoukseen.

Koivusalo huomasi Malmion itsensä mainostavan netissä hakeneensa rakennuslupaa As Oy Mechelinille ja ihmetteli kovasti mistä tässä nyt oli kyse ja missä ihmeessä Häkkäsen selvitys oli. Hän otti yhteyttä Häkkäseen, joka ilmoitti palauttaneensa selvityksen määräajassa ja tehneensä siihen vielä lisäyksiä hallituksen vaatimuksista. Koivusalo myös soitti Ari Malmiolle kysyäkseen onko tämä nyt todella hakenut jo rakennuslupaa ullakolle. Malmio kehuskeli ensin kuinka erittäin vaikea lupaprosessi oli saatu läpi kun onneksi hallituksen puheenjohtajalla oli myös omia ”suhteita”, mutta kieltäytyi sitten nopeasti puhumasta enempää asiasta kun hänelle selvisi, että soittaja oli talon asukas, johon ei saanut olla yhteydessä. Myöhemmin kun rakennusvalvontaviraston päällikkö Lauri Jääskeläinen kysyi Koivusalon pyynnöstä mitä ihmeen suhteita Malmio oli tarkoittanut, tämä oli kieltänyt puhuneensa mitään tällaista. Rakennusvalvontavirastosta selvisikin, että Malmio oli todella hakenut rakennuslupaa ullakolle uusilla piirustuksilla, joissa ei tietenkään huomioitu kunnolla lasimaalausta ja sen rakenteita ja jossa Koivusalojen omistaman ns. pienen ullakon vireisen huoneiston keittiösyvennys oli yksinkertaisesti poistettu.

Suunnitelmiin liittyi myös Malmiolta tilattu toimimaton pihasuunnitelma, jossa ei oltu konsultoitu lainkaan talon osakkaita tai asukkaita tai pihan käyttäjiä ja jossa talon jätehuoltokin vielä huonontui. Vastaavasti mitään konkreettisia varsinaisia asukasparannuksia ei suunnitelmiin kuulunut. Vanhat osakkaat menettivät kaikki ullakon varastotilansa ja nämä väitettiin korvattavan märkätilaremontin ohessa uusituilla kellaritiloilla. Todellisuudessa kellaritilat pienenivät hiukan ja jäivät lähes kaikki ullakkorakentamisessa vaaditun kahden neliön alle. Hallitus vielä jakoi kellaritilat uudestaan niin, että isoimmat ja parhaat komerot näyttävät olevan hallituksen jäsenillä. Selvitystä komeroiden jakamisesta hallitus ei ole suostunut antamaan, mutta on väittänyt sen perustuneen asuntojen pinta-aloihin, mikä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Rakennuslupa pantiin rakennuslautakunnassa ensin pöydälle, mutta se meni lopulta kuitenkin läpi. Erityisesti sen puolesta esiintyi lautakunnan puheenjohtaja, itse kiinteistöalalla toimiva Kauko Koskinen. Sen sijaan lautakunnan jäsen Taija Ståhlberg jätti asiasta eriävän mielipiteensä katsoen, ettei erityisesti asumisviihtyvyyden parantamiseen oltu kohteessa kiinnitetty asianmukaisesti huomiota.

Talonyhtiön hallitusta ja Koivusaloa lukuunottamatta kaikki osakkaat olivat täysin pimennossa siitä mitä itse asiassa talossa oli meneillään ullakkorakentamisen suhteen. Kun sitten Koivusalo lähetti 2012 hallituksen jäsenille kirjeen, jossa kysyi heiltä selvitystä siihen millä valtuuksilla ja mistä yhtiön rahoista hallitus oli omapäisesti Malmiolta suunnitelmat tilannut ja ilmoitti pyytävänsä asiasta viranomaistutkintaa, hallitus järjesti nopeasti ylimääräisen yhtiökokouksen. Sen listalla oli päätösehdotukset kaiken yhtiön omaisuuden myynnistä märkätilaremontin rahoitukseksi, mutta hallitus ikään kuin kuitenkin tyytyi pelkästään ullakon myymiseen, jonka saikin nyt äänestyksessä läpi. Jotain oli sen mielestä myytävä. Kustannuksiltaan alunperin arvioiduista lähes kaksinkertaiseksi paisunut märkätilaremontti painoi osakkaita. Nyt ensi kertaa hallitus toi Malmion suunnitelmat yhtiökokoukselle nähtäville, joista ei kuitenkaan keskustelu lainkaan. Malmio itse ei tietenkään ollut suunnitelmia esittelemässä tai kysymyksiin vastaamassa. Niin tehtiin ensimmäinen päätös ullakon myynnistä. Tosin Koivusalojen mielestä tähän olisi pitänyt saada kaikkien osakkaiden hyväksyntä ottaen huomioon, että ullakolle oli tulossa muihin huoneistoihin kuulumattomia erityisratkaisuja kuten koneellinen ilmastointi.

Tuo 2012 juntattu päätös oli kuitenkin edelleen ehdollinen. Siinä edellytettiin, että lopullinen ullakon merkintähinta pitäisi vielä hyväksyttää varsinaisessa tai ylimääräisessä yhtiökokouksessa ennen vuoden 2012 loppua.

Ullakon myyminen

Hallitus oli väittänyt 2012 halutessaan valtuudet ullakon myyntiin, että heillä on jo lähes valmiita tarjouksia ullakosta ja neuvottelut urakoitsijan kanssa voitaisiin aloittaa heti kun yhtiökokous oli myynnistä päättänyt. Varsinaiseen yhtiökokoukseen 2012 näitä tarjouksia ei kuitenkaan saatu sen enempää kuin merkintähintaakaan. Sen sijaan ullakko alkoi nyt myydä Uudenmaan Vivan kautta Karri Liintola.

Asia oli suhteellisen omituinen koska kyse oli osakas Rainer Liintolan pojasta. Isä Liintola oli valittu varatoiminnantarkastajaksi valvomaan hallituksen toimintaa, mutta nyt tämän poika olikin saanut ullakon myyntitoimeksiannon. Liintola itse oli vahva ullakkorakentamisen kannattaja, hän oli ehdottanut vanhaa hallitusta, johon kuului hänen liikekumppaninsa, jatkamaan ja vielä halunnut että yhtiökokous päättää hyväksyä kaikki hallituksen toimet ullakkorakentamisen osalta asiaa enemmän tutkimatta tai selvittämättä. Kun Karri Liintolan osuus ullakon myynnissä tuli ilmi, hänet kuitenkin laitettiin sivuun ja myyntityötä jatkoi Pekka Kempas.

Koska 2013 aikaisempi ehdollinen päätös ullakon myynnistä oli jo umpeutunut (merkintähintaa ei oltu hyväksytty vuoden aikana) niin hallitus toi päätöksen uudelleen käsiteltäväksi vuoden 2014 yhtiökokouksessa. Nyt hallitus vaati ja sai äänestyksellä oikeuden myydä ullakon ilman merkintähinnan erillistä hyväksymistä. Kun Koivusalo ihmetteli, että osakkaat haluavat antaa omaisuutensa myytäväksi ilman minihintaa, puolustettiin päätöstä sillä, että Koivusalo oli itse juuri valittu talon toiminnantarkastajaksi. Hän voisi siten valvoa, että ullakon myynti sujuisi asiallisesti. Mutta kuinkas sitten kävikään.

Vaikka Koivusalo ei lyhyen toiminnantarkastajana olonsa aikana edes puuttunut koko ullakon myyntiin vaan kysyi tietoja talon edelleen selvittämättä olleesta märkätilaremontista, niin hallitus kutsui kokoon ylimääräisen yhtiökokouksen erottamaan Koivusaloa. Hallitus myös sai äänestyksellä oman esityksensä läpi vähemmistön ankarasta vastustuksesta huolimatta. Hallitus jatkoi nyt ullakon myymistä, josta oli tullut sille eräänlainen pakkomielle, ilman mitään yhtiökokouksen asettamia ehtoja tuon yhteisen omaisuuden vähimmäishinnasta.

Ullakkorakentaminen

Lopulta hallitus ilmoitti ullakkorakentamisen alkavan keväällä 2014 yhdessä julkisivuremontin kanssa, johon se haki nyt valtuuksia ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Jälleen mitään tarkempia kustannusarvioita ei suostuttu antamaan ja Kaarlo Sell kieltäytyi vastaamasta näitä koskeviin kysymyksiin. Kaikki näytti kuitenkin olevan jälleen jo sovittu ennen yhtiökokousta koska remontti- ja rakennustyöt alkoivat välittömästi sen jälkeen. Sell ei myöskään halunnut ilmoittaa ullakon ostajaa edes remontin alkamisesta pidetyssä tiedotustilaisuudessa puhuen vain epämääräisesti merkitsijästä. Urakoitsijaksi ilmoitetun Warecon edustaja Nenonen kuitenkin suostui lopulta paljastamaan varsinaiseksi rakennuttajaksi Loftmen Oy:n. Kyse oli pelkästään As Oy Mechelinin ullakkorakentamista varten syksyllä 2013 valmiita yrityksiä kauppaavasta Oy Registor Ab:sta hankitusta uudesta yrityksestä. Sen taustalta löytyi ainakin Mika Hautala puolisonsa kanssa.

Hautala ilmoitti saaneensa ullakon halvalla. Yhtiökokouksessa 2014 jaetussa tasekirjassa merkintähinnaksi oli kuitenkin ilmoitettu 500 000 euroa. Asiasta ei haluttu keskustella enempää, mutta Hautala ilmoitti asian olevan niin jos se kerran paperissa niin lukee. Ullakon ostanut grynderi Mika Hautala olikin nyt tullut yhtiökokoukseen Loftmenin kautta As Oy Mechelinin ullakkotilojen uutena omistajana. Kaiken kukkuraksi tämä valittiin nyt talon hallitukseen! Hautala ei nähnyt itseään esteelliseksi, vaikka hän käytännössä on siis hallituksessa valvomassa omaa bisnestään ja voittojaan ullakon grynderina.

Tässä tilanteessa yritys puolustaa talon osakkaiden ja asukkaiden oikeuksia ullakon ostaneen grynderin etuja vastaan onkin lähes toivotonta. Samalla hallituksen puheenjohtaja Kaarlo Sell on vielä aktiivisesti yrittänyt laittaa osakkaiden maksettaviksi ullakon ostaneen Loftmenin rakennuskuluja. Näin hän yritti esimeriksi velvoittaa Koivusaloja itse kustantamaan ullakkorakentamisesta johtuvat suojauskulut huoneistoissaan ja vastaavasti halusi painostaa kysymystä Bruno Tuukkasen lasimaalauksen rakenteiden kohtalosta erityisesti grynderille edulliseen suuntaan. Sell valitti lasimaalauksen kuilun tuomista lisäkuluista vaikka nämä eivät enää kuuluneet talolle vaan ullakon ostaneelle Loftmenille. Onkin ihmeellistä, että talonyhtiön puheenjohtaja vaikuttaa huolehtivan rakennusprojektissa osakkaiden ja asukkaiden ja talon kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden osien sijaan enemmän Loftmen Oy:n eduista. Mikähän tähän voi olla syynä?

Vastaavasti hallitus palkkasi rakennuskonsultti Olli Huhdin vastustamaan Töölö ry:n lasimaalauksesta ja hallista tekemää suojeluesitystä. Tämä siitä huolimatta, että tuo esitys ei olisi enää kaatanut millään lailla ullakon rakentamisprojektia, mutta se olisi tuonut turvaa talon kulttuurihistoriallisesti arvokkaille osille. Olli Huhti käytti suuren määrän energiaa ja talon yhteisiä rahoja pyrkiäkseen väittämään, että eteishallin Museoviraston valvonnassa tehty hallin restauraatio ja puhdistus olisi ollut hallin uudistamista.

Uudenmaan ELY Keskus päätti kuitenkin esittää hallin ja lasimaalauksen suojelemista ja suojeluesitys on nyt Ympäristöministeriön hyväksyttävänä. Tämä toivottavasti turvaa osaltaan hallin ja lasimaalauksen säilymistä. Ihmeteltävää on miksi hallitus on katsonut aiheelliseksi käyttää huomattavia summia Olli Huhdin palkkaamiseksi vastustamaan yritystä suojata tämä kulttuurihistoriallisesti arvokas osa taloa.

Kaupunginhallitus totesi on kannanotossaan lasimaalauksen ja porttirakenteen suojeluun, että ”Paras tapa suojelun turvaamiseen tässä tapauksessa koskien lasimaalausta, valokuilua ja rautaporttia olisi löytää asiassa neuvotteluratkaisu, joka on kaikkien osapuolten hyväksymä taloyhtiön sisällä.”

Valitettavasti tällaista neuvotteluratkaisua on ollut mahdotonta tehdä, koska talon hallitus ei ole halunnut säilyttää kyseisiä kohteita vaan on käyttänyt vaivaa ja talon yhteistä rahaa löytääkseen keinon niiden poistamiseen ja turmelemiseen.

Siihen miten rakennusprojekti on sittemmin edennyt voi tutustua kohdasta ullakkorakentamisen arkipäivää.