Ovenia on poistunut. Uusi Isännöitsijä on KatePlus.

Usealle osakkaalle tuli varmaan yllätyksenä talossa tapahtunut isännöitsijän vaihto.

Hallitus ja toiminnantarkastajat olivat toki tienneet siitä jo jonkin aikaa, mutta hallitus ei ollut tiedottanut siitä aikaisemmin osakkaille.

Ovenia Isännöinti Oy irtisanoutui As Oy Mechelinin isännöinnistä viime vuoden marraskuun lopussa.

Kolmen kolmen kuukauden irtisanomisajan jälkeen uutena isännöitsijänä taloyhtiössä on maaliskuun 2017 alusta aloittanut KatePlus niminen toimisto vastuullisena isännöitsijänä Peter Mandelin.

Saa nähdä miten isännöitsijän vaihto ja kokonaan uusi toimija vaikuttaa taloyhtiön edelleen sekavaan tilanteeseen. Toivottavasti positiivisesti.

Ovenian viimeinen isännöitsijä As Oy Mechelinissä, Sonja Juola, pyrki kyllä omalta osaltaan toimimaan asiallisesti hankalassa tilanteessa. Hän oli kuitenkin Ovenian palveluksessa.  Oveniaa taas raskauttivat sen ostaman Verkkoisännöinnin aikaisempien isännöitsijöiden Timo Metsälän sekä Erkki Lapin taloon jättämät ongelmat yhdessä Kaarlo Sellin johtamien aikaisempien hallitusten toimien kanssa.

Näiden epäselvyyksien osalta taloon on määrätty erityinen tarkastus, josta aikaisempi Kaarlo Sellin johtama hallitus on kuitenkin valittanut Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Ovenian irtisanoutuminen

Ovenian osalta suhteutumisessa taloyhtiön asioihin tapahtuikin uusi käänne.

Ovenia nimittäin myönsi vihdoin taloudellisten selvitysten puuteellisuuden ja sekavan tilan taloyhtiössä.

Ovenia ei kuitenkaan suostunut tai kyennyt selvittämään näitä taloudellisia asioita vaan halusi irtisanoa itsensä kokonaan taloyhtiön palveluksesta.

Syynä isännöinnin irtisanomiseen Ovenia ilmoitti ”talon riitaisan ja sekavan tilanteen ja sen ettei selvitystä taloudelliseen tilanteeseen ole saatu.”

Tämä on mielenkiintoista, sillä Ovenia on siis vihdoinkin avoimesti myöntänyt sen mitä taloyhtiön ”oppositio” on jatkuvasti monta vuotta näilläkin sivuilla valittanut.

Kunnollista taloudellista selvyyttä taloyhtiön miljoonaremonteista ei olemassa ja annetut selvitykset ovat osaltaan virheellisiä. Syy talon riitaiseen ja sekavaan tilanteeseen on juuri taloudellisten selvitysten puuttuminen.

Erityisen tarkastuksen tarpeellisuus

Nyt Ovenia siis vihdoin myönsi selvitysten puutteet ja on samalla ilmoittanut, ettei se vastusta lainkaan erityistä tarkistusta. Ovenian mukaan taloyhtiön tarkastuksesta tekemä valitus hallinto-oikeuteen on puhtaasti hallituksen vastuulla. Isännöitsijä on ainoastaan toimenpannut valituksen lähettämisen hallituksen toimeksiannosta. Ovenian on jopa ilmoittanut, ettei sillä ole mitään eritystä tarkastusta vastaan.

Tämä on aikamoinen käänne Ovenian osalta.

Sillä vielä 23.3.2016 Ovenian isännöitsijä Teemu Saarikivi on yhdessä Kaarlo Sellin kanssa allekirjoittanut hallinto-oikeuteen erityisestä tarkastuksesta tehdyn valituksen. Valituksessa Saarikivi on yhdessä Sellin kanssa väittänyt lujasti, ettei yhtiön saneerausremonttiin tai muihin hankkeisiin liity mitään numeerisia tai muitakaan avoimia epäselvyyksiä. Nyt kuitenkin Ovenia irtisanoi itsensä juuri sen takia, ettei kunnollista selvitystä taloudelliseen tilanteeseen ole saatu.

Samoin Ovenian isännöitsijä Anssi Aittasalmi on vieläpä yksin allekirjoittanut 15.8.2016 hallinto-oikeuteen tehdyn selityksen. Siinä Aittasalmi kieltää erityisen tarkastuksen tarpeellisuuden ja esittää lähinnä henkilöön kohdistuvia täysin epäasiallisia parjauksia hakijoiden asiamiehestä.

Saarikivi ja Aittakoski ovatkin näemmä esittäneet näitä väitteitään täysin As Oy Mechelinin tilinpitoon tai asioihin tutustumatta, sillä nyt Ovenian johtokin on myöntänyt, ettei Saarikiven ja Aittakosken väitteet talon taloudellisesta tilanteesta ole olleet tältä osin oikeita.

Kenen vastuulla?

Taloyhtiön isännöinnistä irtisanoutunut Ovenia on jo alkanut kieltää vastuutaan taloyhtiön aikaisemmista toimenpiteistä ja sen remonttien tilinpidon epäselvyyksistä ilmoittaen hallituksen johdon toimineen talossa hyvin itsenäisesti.

Toisin sanoen Ovenia näyttää haluaavan nyt siirtää vastuun epäselvyyksistä talon hallituksen ja erityisesti sen hallituksen pitkäaikaisen puheenjohtajan Kaarlo Sellin osalle.

Mutta vaikka Ovenia nyt katsoo, ettei se ole vastuullinen taloyhtiön remonttien hallinnosta, on se kuitenkin laskuttanut taloyhtiötä tästä. Lisäksi on todettava, että isännöitsijä on kyllä aina vastuussa talon tilinpidosta, hoidettiinpa talossa sitten varsinaisesti asioita kuinka itsenäisesti tahansa.

Varsinainen vastuullinen taloyhtiössä on toki ollut hyvin itsenäisesti talon asioita hoitanut talonyhtiön pitkäaikainen puheenjohtaja Kaarlo Sell sekä tämän johtamat hallitukset. Sell on kuitenkin onnistunut aina keräämään valtakirjoja yhtiökokouksiin ja saamaan oman tukijoukkonsa vastustamaan taloyhtiön asioiden selvitystä.  Siksi talonyhtiön sekava tilanne on jatkunut vuodesta toiseen. Samalla taloyhtiön ja osakkaiden yhteisiä rahoja on käytetty todella mittavassa määrin erilaisten hallitusammattilaisten, lakimiesten ja konsulttien palkkaamiseen, joiden tehtävänä on ollut yrittää vakuuttaa osakkaille, että kaikki asiat on hoidettu oikea- oppisesti, vaikka tämä ei todellakaan pidä paikkansa.

Ovenia kieltäytyy maksamasta vahingonkorvauksista

Ennen lähtöön talon palveluksesta Ovenia syyllistyi myös lunastusilmoituksen laiminlyöntiin, joka tapahtui talon osakkaiden kustannuksella talon hallituksessa istuvan Rainer Liintolan ja tämän pojan Karri Liintolan hyväksi. Rainer Liiintola ja Ploutos Oy saivat asiassa usean sadan tuhannen euron taloudellisen edun osakkaiden kustannuksella.

Ovenia myönsi täysin lunastusoikeuden rikkomuksen ja pyysi osakkaita esittämään perustellut vahingonkorvausvaatimukset asiasta. Mutta saatuaan perustellut vaatimukset Ovenia kieltäytyikin maksamasta vahingonkorvauksia.

Ovenian vakuutuslaitos LähiTapiola on perustellut asiaa muun muassa sillä, että koska vahingonkorvauksen hakijoita (eli vahingon kärsijöitä) on ollut useita, ei kenellekään näistä olisi syntynyt osoitettua taloudellista vahinkoa. Tämä tulkinta asiasta on täysin kestämätön. Se tarkoittaisi käytännössä, ettei lunastusilmoituksia tarvitsi lainkaan lähettää, koska tästä selkeästä rikkomuksesta ei koskaan tulisi kenellekään mitään sanktioita. Lunastuslausekkeilla ja pykälillä ei siis olisi lopulta mitään merkitystä. Vahingonkorvausta hakeneet osakkaat ovatkin joutuneet kääntymään vahingonkorvauksiin erikoistuneen juristin puoleen ja pyytäneet asian uudelleen käsittelyä.

KatePlussan näytön paikka

Ovenia on siis nyt lähtenyt talosta. Tilalle on tullut huomattavasti pienempi toimija KatePlus.

Odotukset uuden isännöitsijän osalta ovat suuret. ´

Vaikka osa aikaisemmista sotkuista vaikuttaa edelleen talon tulevaisuudessa, ei KatePlus ole enää vastuussa Ovenian toiminnasta samalla tavalla kuin Ovenia oli vastuussa Verkkoisännöinnistä.

Tämän vuoksi KatePlus isännöinnillä ei pitäisi olla enää mitään syytä peitellä aikaisempia ongelmia.

KatePlus voi siis aloittaa isännöinnin talossa osaltaan puhtaalta pöydältä.

Mutta tämä ei voi kuitenkaan tarkoittaa taloyhtiön aikaisempien ja edelleen sen maksuissa ja vastikkeissa näkyvien ongelmien lakaisemista maton alle. Jos näitä ei selvitetä, ei uusi alku taloyhtiössä ole mahdollinen.

Näitä sotkuja taas eivät tietenkään missään nimessä halua selvittää niistä vastuulliset tahot. Hehän ovat viisi vuotta kiven kovaa väittäneet kaikkien talon asioiden ja tilien olevan täysin kunnossa. Samalla he pelkäävät joutuvansa vastamaan toimistaan.

Niinpä uhkana on, että isännöitsijän vaihtumisesta huolimatta suuria muutoksia ei muuten tapahdu talon johdossa. Ongelmat halutaan peittää ja talon rahoja käytetään edelleen asioiden salaamiseen ja aikaisemman väärintoiminnan peittelemiseen talon asioiden selvittämisen sijaan.

Isännöitsijä taas voi aina vedota toimivansa vain hallituksen toimeksiannosta ja olevansa sille lojaali. Isännöitsijä ei voi kuitenkaan tukea tai toimeenpanna suoria väärin käytöksiä, vaikka hallitus sitä tältä vaatisi. Tällaisissa hankalissa tilanteissa kuitenkin varsinaisesti ja viime kädessä testataan mikä on isännöitsijän oma moraali ja etiikka. Toivokaamme KatePlussan pitävän tämän aikaisempaa korkeammalla.

Se taas mihin suuntaan taloyhtiön asiat tulevat kulkemaan riippuu siitä heräävätkö talon enemmistö osakkaat vihdoin näkemään talon todelliset ongelmat ja myös ymmärtämään, ettei heidän etunsa ole suinkaan samat kuin ulkopuolisten gryndereiden tai hallitusammattilaisten edut.

Uusi lunastusrikkomus As Oy Mechelinissä

Jälleen on tullut esille uusi rikkomus As Oy Mechelinissä.

Tällä kertaa on ollut kyse lunastussäädöksen kiertämisestä ja lopulta lunastusilmoituksen lähettämisen laiminlyönnistä. Tämä on rikkonut selkeästi osakkaiden lunastuoikeutta ja johtanut siihen, että Ploutos Oy on saanut itselleen huomattavan taloudellisen edun osakkaiden vahingoksi.

Mutta mikä on tämä Ploutos Oy ja mitkä ovat sen yhteydet taloyhtiöön ja sen hallitukseen?

Ploutos Oy on 2015 rekisteröity asuntojen ja asuinkiinteistöjen hallintaan keskittynyt pienyritys, jonka toimitusjohtajaksi on merkitty Wilhelm Fredrik Fazer. Ploutos Oy:n toiseksi hallituksen jäseneksi on kuitenkin merkitty taloyhtiölle ja tälle sivustolle hyvin tuttu Karri Liintola. Karri Liintola on myös hoitanut Ploutoksen talossa tekemiä kauppoja ja vaikuttaa olevan varsinainen mies Ploutos Oy:n toiminnan takana. Karri Liintolan isä Rainer Liintola on vuorostaan talon osakas ja istuu talon hallituksessa.

Mitä sitten on tapahtunut?

No tämä Ploutos Oy on nyt ostanut yhdessä Rainer Liintolan kanssa taloyhtiössä kahteen yksiöön ja yhteen huoneistoon (yhteensä kolmeen huoneistoon) oikeuttavat osakkeet. Osakkeet ovat olleet yhdistettyinä yhtenä asuntona edesmenneen talossa pitkään asuneen pariskunnan halussa.

Rainer Liintolan omistusosuus huoneistoista on kuitenkin ollut vain lähes nimellinen, yhden prosentin osuus, kun Ploutos Oy on ostanut huoneistoista 99% osuuden.

Kauppahinta on ollut erittäin alhainen verrattuna alueen keskihintaan ja talossa myytyihin muihin huoneistoihin. Kahdesta 22,5 neliön yksiöstä ja suuremmasta 96,4 neliön huoneistosta on maksettu kokonaisuudessaan yhteensä 701 310 euroa eli 4956 €/m².

Ja nyt tulee sitten asiassa tapahtunut selkeä rikkomus.

Kaupasta ei ole nimittäin lähetty lainkaan lunastusilmoitusta osakkaille kuten kaikista muista ulkopuolisista saannoista on aina tehty ja kuten tässäkin tapauksessa olisi aivan ehdottomasti pitänyt tehdä.

Näin muut osakkaat eivät ole voineet lunastaa kyseisiä erittäin edullisia osakkeita kuten heidän oikeuksiinsa olisi kuulunut. Vahinko osakkaille on todella mittava. Samoin kuin hyöty Ploutos Oy:lle.

Eteenpäin myynti

lunastus

Nyt toinen yksiöistä on jo myyty 210 269 euron hintaan eteenpäin eli lähes kaksinkertaiseen neliöhintaan 9345 €/m². Korostusta neliöhinnassa on siis tullut ”vaivaiset” 4389 €/m²!

Tällä kertaa osakkaille lähetettiin asiankuuluvasti lunastusilmoitus. Nyt he olisivat siis voineet lunastaa 9345 €/m² hintaan huoneiston, josta olisivat joutuneet maksaneet vähän aikaa aikaisemmin vain 4956 €/m² jos lunastusilmoitus olisi lähetetty kuten ehdottomasti olisi pitänyt tehdä ja osakas olisi lunastanut kaikki huoneistot.

RE/MAXin kiinteistövälittäjä nykyään toimiva Karri Liintola on nyt alkanut myydä myös 96,4 neliön huoneistoa eteenpäin pyytäen siitä nyt 623 000€ eli 6 462 €/m². Korotusta neliöhinnassa on tällä kertaa vaatimattomat 1505€ ja kokonaissummassa 145 178 euroa. Kuitenkin pelkän isomman huoneiston ja yhden yksiön myynnistä Ploutos Oy toivoo siis saavansa reilusti enemmän kuin he maksoivat kaikista huoneistoista.

Kolmatta yksiötä ei ole vielä laitettu uudelleen myyntiin, mutta jos siitäkin on tarkoitus saada sama 9345 €/m² kun toisesta yksiöstä on jo saatu, ovat Ploutos Oy ja Rainer Liintola silloin saaneet huoneistoista, jotka hetki sitten ostivat 701 310 eurolla yhteensä  1 043 538 euroa. Erotus olisi silloin 342 228€.

Tosin tätä tai mitään muutakaan summaa Plotous Oy ja Liintola eivät olisi saaneet jos asiassa olisi toimittu lain mukaisesti eli huoneistoista olisi lähetetty lunastusilmoitus osakkaille. Tällöin talon osakkaista olisi ilmaantunut lunastushalukkuutta ja joku toinen olisi lunastanut kolme huoneistoa (96,4 neliötä, 22,5 neliötö ja 22,4 neliötö) yhteishintaan 701 310€.

Mutta koska lunastusilmoitusta ei tehty lainkaan osakkaat eivät siis voineet huoneistoa lunastaa. Näin lunastusvalmiit osakkaat menettivät sievoisen summan rahaa Ploutos Oy:n hyväksi.

Ploutos Oy on tosin tehnyt remontteja huoneistoissa, mutta huoneistoissa oli jo täysin uusitut märkätilat. Muut osakkaat olisivat myös huoneistoja remonttien osalta päätyneet tyylikkäämpiin ratkaisuihin. Mikään tästä ei ole kuitenkaan mahdollista koska lunastussäädöstä rikottiin ja Ploutos Oy sai huoneistot.

Kuka vastaa lunastusrikkomuksesta?

karripoistettuMiksi lunastusilmoitusta ei lähetetty? Talon hallituksen taholta asiassa kiellettiin ensin lunastuksen tarve. Mutta kun tuli selväksi, että lunastusilmoitus olisi todellakin pitänyt lähettää ja asiassa oli siis todellakin tapahtunut lunastusoikeuden rikkominen, otti isännöitsijätoimisto Ovenia asiasta vastuun ja pahoitteli lunastusmenettelyssä tapahtunutta virhettä.

Huoneistoja ei voitu kuitenkaan pistää uudelleen lunastukseen mikä olisi ollut helpoin tapa korjata virhe. Lunastusta koskevat määräajat olivat nimittäin kuluneet umpeen ja määräajat ovat niin sanottua pakotettua oikeutta eli niistä ei voida poiketa. Määräaikojen pakottavuudella lainsäätäjä on luultavammin halunnut suojella ostajaa hallituksen ja isännöitsijän virheiltä. Olisi kohtuutonta jos ostettu asunto menisikin myöhemmin lunastukseen jos hallitus ja isännöitsijä laiminlöisivät lunastusilmoituksen lähettämisen. Tässä tapauksessa tosin ostaja Rainer Liintola toimi myös hallituksessa ja se ettei lunastusilmoitusta lähetetty toimi taas ostajien hyväksi ja talon muiden osakkaiden vahingoksi.

Selvää onkin, että lunastusilmoitus olisi pitänyt lähettää ja asiassa on siis rikottua tältä osin lakia ja yhtiöjärjestystä. Vahinko on todella mittava osakkaille, jotka olisivat halunneet huoneistot lunastaa. Mutta mitä tehdä rikkomuksen suhteen kun huoneistoja ei voi laittaa uudelleen lunastukseen?

Aikaisempien oikeustapausten osalta isännöitsijä voidaan katsoa tapauksessa vahingonkorvausvelvolliseksi. Tosin toisissa tapauksissa lunastusrikkomuksissa osallinen hallituksen jäsen on katsottu vahingonkorvausvastuulliseksi.

Tässä tapauksessa Ovenia kuitenkin myönsi rohkeasti osaltaan rikkomuksen, jonka katsoi ennen kaikkea inhimilliseksi virheeksi. Ovenia pahoitteli virhettä ja on luvannut käsitellä perustellut vahingonkorvausvaatimukset osakkailta.

Niille osakkaille, jotka olisivat huoneistot halunneet lunastaa, ei kyse ole kuitenkaan mistään pienestä virheestä. Alueelta on täysin mahdotonta saada 700 000 eurolla yhtä lähes 100 neliön huoneistoa ja lisäksi kahta 22,5 neliön yksiötä. Osakkaiden olisi ehdottomasti kannattanut lunastaa huoneistot, joita nyt Karri Liintola myy tyytyväisenä eteenpäin huomattavasti suuremmilla hinnoilla.

Samalla tämä isännöitsijän virhe tai itse asiassa rikkomus koitui erityisesti Ploutos Oy:n hyväksi. Ploutos Oy siis hyötyi osakkaiden kustannuksella suhteettomasti tästä ”virheestä”. Ploutos oy:llä oli huoneistoista 99% omistusosuus kun taas Karri Liintolan isä Rainer Liintola oli vanhana osakkaana laitettu omistamaan huoneistoista 1% osuus. Tällä yhden prosentin osuudella oli siis tarkoitus yrittää kiertää lunastusoikeutta ja siinä tosiaan onnistuttiinkin siltä osin, että lunastusilmoitusta ei lähetetty lainkaan ja Ploutos Oy ja Rainer Liintola saivat pitää huoneistot.

Lunastusoikeus koskee kuitenkin kaikkia ulkopuolisia saantoja. Laillisesti sitä ei voi kiertää tällaisella yhden tai muunkaan prosentin temppuilulla. Jos kyse on osa-omistuksista, niin huoneistot menevät kokonaan lunastettaviksi. Tässä tapauksessa ulkopuolinen osuus oli vieläpä kokonaiset 99% ja Rainer Liintolan osuus vain 1%.

Rainer Liintola on siis talon osakas ja vieläpä hallituksen jäsen. Hän olisi voinut toki ostaa huoneistot itse 100% osuudella. Hän olisi myös voinut ilmoittaa lunastushalukkuutensa niihin, jolloin hän olisi toki joutunut kilpailemaan muiden lunastusta aikovien osakkaiden kanssa. Mutta tarkoitus oli saada huoneistot Ploutinos Oy:lle ja Karri Liintolalle uudelleen myyntiin samalla muiden osakkaiden lunastusoikeutta välttäen. Osakas Rainer Liintolalle laitettiin siis ihan kokonainen yhden prosentin omistusosuus huoneistoista. Tämä temppuilu ei ole kuitenkaan laillisista, mutta niin sanoaksemme meni lähes sukkana läpi kun isännöitsijä ei lunastusilmoitusta lähettänyt.

Kuka tiesi ja mitä? Osakkaiden vahinko ja Ploutoksen hyvä bisnes

Olisiko kiinteistövälittäjänä toimivan Karri Liintolan pitänyt ilmoittaa lunastuksesta isännöitsijälle?

Oliko juristin koulutuksen saaneen Rainer Liintolan pitänyt tietää asiasta ja ilmoittaa siitä hallituksen kokouksessa?

Ainakin kummatkin olivat täysin tietoisia lunastusvaatimuksesta ja yrittivät sitä aktiivisesti kiertää Rainer Liintolan yhden prosentin omistusosuudella. Mutta erehtyivätkö he luulemaan, että tällainen kiertäminen olisi myös laillista.

Kiinteistövälittäjänä toimivan Karri Liintolan on pitänyt tai ainakin olisi pitänyt tietää, että lunastusoikeus koskee kaikkia saantoja. Jokaisen asiansa osaavan kiinteistövälittäjän pitäisi tämä tietää. Tiesikö RE/MAXin Karri Liintola asiasta ja jättikö hän sen tahallaan kertomatta välttääkseen lunastuksen? Onko hän kenties ilmoittanut isännöintitoimistoon ettei lunastusta tarvitse tehdä, koska hänen isänsä omistaa yhden prosentin? Vai onko hän vain jättänyt kauppakirjan isännöitsijälle suu supussa? Emme voi tietää. Voimme vain arvioida, että Karri Liintolan olisi toki kiinteistövälittäjänä pitänyt tietää asiasta.

Entäpä As Oy Mechelinin hallituksessa istuva Rainer Liintola? Jos Karri Liintola tiesi asiasta kuten tämän olisi pitänyt tietää, eikö hän kertonut siitä hallituksessa istuvalle isälleen. Miksi hallitus ei pitänyt lunastusta tarpeellisena? Ja kun Rainer Liintola osallistui tähän lunastusoikeuden kiertämiseen yhden prosentin osuudella, eikö hän tosiaan juristina tarkastanut, että lunastusoikeus koskee kaikkia ulkopuolisia saantoja.Toimiko As Oy Mechelinin hallituksessa istuva Rainer Liintola osakkaiden edun mukaisesti?

On toki ymmärrettävää jos vaikka maallikko aviopari, josta toinen on ulkopuolinen osakas, ei ymmärrä tai tiedä, että lunastusoikeus koskee kaikkia saantoja. Kenties he eivät ole edes tietoisia koko lunastuslausekkeesta yhtiöjärjestyksessä, vaikka myyjän olisi tämä pitänyt näille aina ilmoittaa. Jos tuolloin isännöitsijä ei lähetä lunastusilmoitusta ei tämä ole pariskunnan vika.

Mutta tässä tapauksessa kyse ei ollut itselleen asuntoa hankkivasta maallikkoavioparista vaan itse hallituksessa istuvasta juristista, Rainer Liintolasta ja tämän kiinteistöbisnestä tekevästä pojasta, Karri Liintolasta, RE/MAXin kiinteistövälittäjästä. Kun Ploutos Oy onnistuu hankkimaan huoneistot pilkkahintaan myydäkseen ne nopeasti kalliilla eteenpäin, kiinteistövälittäjä Karri Liintola hoitaa kauppoja ja tämän talon hallituksessa istuvalle isälle laitetaan kaupassa kokonaisen yhden prosentin omistusoikeus, jotta muut osakkaat eivät lunastaisi huoneistoja, niin onko nyt todella kyse vain inhimmillisestä virheestä.

Joka tapauksessa lopputulos on nyt se, että lunastusvalmiit osakkaat ovat kokeneet mittavan vahingon kun taas Ploutos Oy on tehnyt hyvää bisnestä ja tämän on mahdollistanut lunastusrikkomus, jonka tosin Ovenia on nyt ottanut harteilleen. Mutta olisiko asiassa nyt syytä myös penätä vastuuta rikkomuksen tähden taloudellista etua itselleen saaneelta Karri Liintolalta, Ploutos Oy:ltä ja hallituksessa toimivalta Rainer Liintolalta?

Kuten sivustolla on aikaisemminkin kerrottu, Karri Liintola on tehnyt myös aikaisemmin bisnestä talossa. Juuri hän oli myymässä talon ullakkoa ja sitten välittämässä myös sen vuokra-asuntoa. Tätä ennen Karri Liintola myi myös talossa sijaitsevaan osoitteeseen rekisteröidyn yrityksen kautta muun muuassa puhelimia. Tämä Karrin puhelimien myynti ei ollut ihan viatonta, sillä Karri on tuomittu nettipuhelinkauppaan liittyvästä petosrikoksesta jo 16.12.2010 Helsingin käräjäoikeudessa. Ja jälleen miehen uudet puuhat taloyhtiössä herättävät kysymyksiä. Mutta mikäpä siinä on puuhailla kun puuhailussa auttava isä istuu hallituksessa enemmistön sinne valitsemana.

Ja onhan niinkin ettei As Oy Mechelinissä ole juuri rikkomuksista saaduista tuomioista välitetty. Päinvastoin tuomiot näyttävät olevan hyväksyttäviä ja lähes lisäävän kannatusta. Rehellisen toiminnan vaatiminen sen sijaan koetaan talossa hallituksen bisneksiä vaikeuttavaksi häiriköinniksi. Myös aikaisemman hallituksen toiminta on tuomittu kahdessa oikeusasteessa, mutta talon hallituksen vuoden 2015 toimintakertomuksessa noihin tuomioon johtaneet oikeudelliset vaateet on katsottu hallituksen toiminnan häirinnäksi!

Aikaisempi hallitus lähtikin valittamaan taloyhtiön rahoilla hovioikeuteen saamistaan tuomioistaan ja taloyhtiö joutuu nyt maksamaan näistä tuomioista oikeudenkäyntikuluja. Taloyhtiön hallitus on yrittänyt käydä lähes avointa sotaa rehellisesti toimivia osakkaita vastaan, mutta kun tällaisia lunastusrikkomuksia sitten tapahtuu ja hallituksen jäsenen lähipiiri saa niistä roiman taloudellisen edun toisten osakkaiden kustannuksella, niin kaikki jatkuu ennallaan. Karri Liintola tekee tyytyväisenä kauppaa ja Rainer Liintola jatkaa tyytyväisenä ja suosittuna jäsenenä hallituksessa. Selkeä lunastusrikkomus ja osakkaille tuotettu vahinko taas yritetään unohtaa isännöitsijän inhimillisenä virheenä. Kyllähän sitä sattuu ja tapahtuu ja ihan sattumalta nyt isännöitsijälle kävi outo inhimillinen virhe juuri tässä tapauksessa niin, että Liintolat ja Ploutos Oy saivat huiman edun muiden osakkaiden kustannuksella. Uusi naisisännöitsijä, joka aikaisempiin isännöitsijöihin verrattuna on nyt pyrkinyt toimimaan kunnolla, saa kantaa syyn rikkomuksesta inhimillisenä virheenä. Itselleen etua kähmineet miehet taas porskuttavat vapaasti eteenpäin. Että tällaista jälleen As Oy Mechelinistä.

Lisää rahanmenoa As Oy Mechelinissä

Sivustolla kirjoitettiin aikaisemmin, että normaalisti käräjäoikeudesta saaman tuomion jälkeen taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja eroaisi itse toimestaan, mutta näin ei varmastikaan tapahdu As Oy Mechelinissä. Oletimme, että päinvastoin, hallitus aikoo luultavasti käyttää lisää talonyhtiön yhteisiä varoja virheellisen toiminnan suojelemiseen.

Olimme asiassa oikeassa.

Asianajaja Laura Veltheim-Asikainen on odotetusti tehnyt Asunto Oy Mechelinin osalta valituksen hovioikeuteen Helsingin käräjäoikeuden 19.3.2015 antamasta tuomiosta. Taloyhtiön hallitus ei siis suostu edelleenkään ottamaan vastuuta virheellisestä toiminnasta, vaan haluaa edelleen kuluttaa vielä enemmän taloyhtiön rahoja sen puolustamiseen.

Vielä ongelmallisempaa on, että käräjäoikeuden kumoamat päätökset koskivat hallitusten jäsenten henkilökohtaista vastuuvapautta. Hovioikeuteen valittamisessa ei siis ole millään lailla kyse talonyhtiön edun ajamisesta vaan päinvastoin näiden henkilöiden oman vastuuvapauden ajamisesta taloyhtiön mahdollisia vaateita vastaan. Toisin sanoen hallituksen puheenjohtaja on nyt päättänyt käyttää talon yhteisiä varoja pyrkiäkseen kumoamaan käräjäoikeuden tuomion, jolla hänen ja kolmen muun vuoden 2011-2012 hallituksen jäsenen (Siikala, Berglund, Korpinen) henkilökohtainen täysi vastuuvapaus on kumottu.

Asian vieminen hovioikeuteen tuleekin valitettavasti aiheuttamaan taloyhtiölle runsaasti lisää ylimääräisiä kuluja. Taloyhtiön vakuutus ei tule todennäköisesti näitä kuluja kattamaan ja lisäksi on varsin todennäköistä, että taloyhtiö joutuu myös maksamaan Koivusalojen kaikki kulut asiassa. Asian hovioikeuteen vieminen ei voi olla missään mielessä taloyhtiön etu sillä kuten jo todettiin kyse ei ole edes talonyhtiön vastuusta, vaan Sellin, Siikalan, Berglundin ja Korpisen henkilökohtaisesta vastuusta suhteessa taloyhtiöön. Nyt Kaarlo Sellin johtama hallitus kuitenkin pyrkii ajamaan näiden neljän henkilön omaa asiaa taloyhtiön yhteisillä rahoilla.

Totesimme myös aikaisemmin, että Laura Veltheim-Asikaisen itse kannattaa saada hallitus lähtemään hovioikeuteen, koska silloin hän voi rahastaa 300 euron tuntilaskutusta yhtiöltä, vaikka valitus ei menestyisikään. Tässäkin olimme valitettavasti oikeassa. Veltheim-Asikainen on tietenkin ollut valmis edelleen yhtiötä rahastamaan ja talon hallitus Veltheim-Asikaiselle vuorostaan asiasta maksamaan. Tosin ajaessaan vastuuvapautta Sellille, Siikalalle, Berglundille ja Korpiselle hän toimii paremminkin näiden edun asianajajana vaikka asiaan nyt käytetään taloyhtiön rahoja.

Veltheim-Asikainen onkin jo nyt laskuttanut yhtiöltä 3 000,80 euroa lisää valituksen tekemisestä. Veltheim-Asikainen on ollut asiassa yhteydessä erityisesti Kaarlo Sellin ja Rainer Liintolan kanssa. Tosin muunkin hallituksen on pitänyt valituksen tekeminen hyväksyä, mutta Veltheim-Asikaisen kanssa yhteydessä ovat olleet ennen kaikkea Kaarlo Sell ja Rainer Liintola.

Erityisesti hallituksessa istuvan grynderin Mika Hautalan osalta voi ihmetellä halua valittaa asiasta hovioikeuteen. Hautalahan ei ollut itse vielä tullut taloon nyt tuomitun toiminnan aikana ja ei ollut varsinaisesti siitä vielä vastuussa. Nyt vuorostaan luulisi Hautalan intressissä olevan ennen kaikkea rakentamiensa ullakkoasuntojen myyminen mahdollisimman hyvään hintaan. Mutta kuka täysjärkinen ihminen haluaa ostaa kallista ullakkohuoneistoa talosta, jossa hallitus käy oikeutta osakkaita vastaan talon rahoja vapaasti käyttäen vain oman vastuuvapautensa säilyttääkseen ja virheellistä toimintaansa puolustaakseen? Kuka ostaisi huoneistoa talosta, jossa hallituksen mielestä on ”edullisempaa” mennä oikeuteen, kun sopia osakkaiden kanssa tai korjata suosiolla virheitä? Mutta kuka tietää mitä Hautala tästä ajattelee. Erityistä tarkastusta vastaan äänestänyt Hautala ei ole myöskään halunnut selvittää avoimesti talonyhtiön asioita, vaikka tämäkään on tuskin mikään ullakkoasuntojen myyntivaltti.  Arkijärjellä sitä luulisi, että huoneistot menisivät paremmin kaupaksi, jos ullakon aikaisemmilla omistajilla, eli taloyhtiön osakkailla ei olisi epätietoisuutta siitä miten heidän omaisuuttaan on myyty ja nyt myydään Hautalan toimesta taas eteenpäin ja ostajatkin voisivat olla varmoja kaiken avoimuudesta.

Se, että nykyisestä hallituksesta Liintola ja Sell ovat erityisesti vielä hovioikeuteen halunneet mennä häviön uhalla, ei ole taas ihmeteltävää.  Käräjäoikeuden kumoamat päätökset eivät koskeneet varsinaisesti Rainer Liintolan vastuuvapautta, mutta juuri hän oli henkilö, joka teki käräjäoikeudessa kumotun päätöksen päätösehdotuksen ja voi nyt hallituksen jäsenenä käyttää talon yhteisiä rahoja yritykseen korjata omaa virhettään. Liitolan ja Sellin osalta asiassa näyttää olevan pelissä myös henkilökohtaisia tunteita. Koivusalo ja tämän perhe eivät nimittäin ole millään lailla Liintolan tai Sellin suosiossa. Sivustolla on mainittu kuinka Liintolan toimiessa varatoiminnantarkastajana hänen poikansa sai hallitukselta ullakon myynnin toimeksiannon ja samalla on mainittu myös pojan erillisestä aikaisemmasta petostuomiosta. Ei ihme, että juuri Rainer Liintola oli ehdottanut, että tehtäisiin (nyt käräjäoikeudessa kumottu) päätös hallituksen kaiken toiminnan hyväksymisestä ullakkohankkeessa.

On kuitenkin yhtiölle erittäin vahingollista ja sen edun vastaista, että Sell ja Liintola käyttävät tässä omavaltaisesti taloyhtiön yhteisiä rahoja ilman yhtiökokouksen suostumusta varsinaisesti oman asiansa ajamiseen.

Tosin Kaarlo Sell on tiedottanut, että ”mahdollinen päätös hakea muutosta alistetaan varsinaisen yhtiökokouksen hyväksyttäväksi.” Mutta kuten taas jo aiemmin totesimme, tämä tarkoittaa päätöksen mahdollista jälkikäteistä hyväksyntää. Voi toki olla, että Sell on jo etukäteen varmistanut, että saa tarpeellisen määrän osakkaita päätöstä kannattamaan. Berglund ja Korpinen, joiden omasta henkilökohtaisesta vastuuvapaudesta on myös kyse, varmasti tätä kannattavat. Mutta onko muut talon osakkaat valmiit maksamaan yrityksestä suojella näiden henkilökohtaista vastuuvapautta heidän itsensä ja taloyhtiön mahdollisia vaateita vastaan? Tämä tuntuisi tietenkin täysin järjettömältä, mutta olemme oppineet, että mikään ei näytä olevan mahdotonta As Oy Mechelinissä.

Vähemmistö tulee joka tapauksessa vastustamaan yhtiön rahojen käyttöä tällä tavoin ja se tulee kiistämään tältä osin myös vastuuvapauden myöntämisen hallitukselle, valmiina ajamaan vahingonkorvausta päätöksestä aiheutuneista yhtiön varojen käytöstä.

Lopuksi asialla on tietenkin myös moraalinen puoli, joka ei hallitusta tai Laura Veltheim-Asikaista näytä kuitenkaan vaivaavan. On nimittäin kaikille päivänselvää, että asiassa toimittiin tietoisesti väärin ja vähemmistön oikeuksia loukaten, mutta nyt yritetään edelleen kalliin asianajan avustuksella ja taloyhtiön yhteisiä rahoja käyttäen kumota tuon toiminnan saama juridinen tuomio.

Tosin mitään uusia argumentteja tai näyttöä ei Laura Veltheim-Asikaisella ole. Päinvastoin hän vetoaa vain kirjalliseen todisteluun asiassa, jossa oli kyse juuri virheellisistä pöytäkirjaan kirjaamisista. Hallituksen omien suullisten ”todistajien” nauhoitetut todistukset käräjäoikeudessa puhuvatkin Laura Veltheim-Asikaisen argumentteja vastaan. Itse asiassa jos asia menee hoviin, niin nyt Koivusaloilla on uusia selkeitä todisteita koskien hallituksen edustajien käräjäoikeudessa antamien todistusten virheellisyyttä.

Samoin Laura Veltheim-Asikainen yrittää edelleen väittää, ettei päätöksenä kirjattu päätös olisi ollut päätös, aivan kuin tämä täydellinen epäloogisuus menestyisi paremmin hovioikeudessa. Onkin suoraan sanoen aivan käsittämätöntä, että virheellistä päätöstä ei voitu alun perin kumota ilman käräjäoikeutta. Sen sijaan palkattiin 300 euron tuntilaskutuksella asianajaja jankkaamaan absurdisti, ettei kirjattu päätös, olisikaan päätös. Vielä kafkamaisempaa on, että nyt samaa toimintaa ollaan valmiita jatkamaan hovioikeudessa ja koko taloyhtiö ja sen osakkaat joutuvat edelleen kustantamaan kalliin oikeusprosessin muutaman henkilön toimien suojelemiseksi ja vieläpä yrittääkseen saada näille henkilökohtaisen vastuuvapauden yhtiön ja sen muiden osakkaiden edun vastaisesti.