Kiusaamista ja konfliktia talossa

Asunto-osakeyhtiö Mechelin Museokadun ja Mechelininkadun kulmassa oli aikaisemmin vakavarainen talo, joka tunnettiin myös hyvästä ilmapiiristä. Kiinteistövälitysfirmojen sivuilla taloa mainostettiin vakavaraisena sijoituksena, jossa on myös mukavat asukkaat ja hyvä henki. Viimeiset vuodet taloa on kuitenkin vaivannut kasvava konflikti. Hyvästä hengestä ei voi enää puhua lainkaan. Talo on ollut yli neljä vuotta sotkuinen ja sekainen rakennustyömaa. Samalla talon rasitteet ja kiinnitykset ovat nousseet noin 3,5 miljoonaan. Taloyhtiö on tätä nykyään ristiriitojen ja konfliktien repimä. Rappukäytävissä ei enää hymyillä naapureille, jotka aiheuttavat enemmän tuskaa kuin hyvää mieltä tosilleen.

Miten tässä näin pääsi käymään?

On tietenkin yleinen tosiasia, että juuri massiiviset ja kalliit märkätilaremontit aiheuttavat usein konflikteja aikaisemmin hyvinkin toimeen tulleissa taloissa. Näin tapahtuu etenkin jos noissa remonteissa ei ole otettu huomioon kaikkia osakkaita ja niitä on johdettu pienen klikin yksinvaltaisilla päätöksillä ilman käyttäjälähtöistä kunnollista suunnittelua tai avointa hallintoa. Tilannetta pahentaa vielä jos remontista vastuussa olevat ovat käyttäneet omia kytköksiään remontin toteuttamisessa ja osakkaiden yhdenvertaisuutta tai mahdollisuutta osallistua kunnollisesti päätöksiin, joiden maksumiehiksi heidät on velvoitettu, ei ole kunnioitettu. On selvää, etteivät asiat voi sujua leppoisasti jos osakkaiden ei ole kunnolla annettu päättää miljoonaremonttien kustannuksista eikä heille ole edes käynyt selväksi mistä he oikein maksavat ja maksavatko he tästä yhdenvertaisesti toisten kanssa? Tällaisia tapauksia on kuitenkin valitettavan useita ja tässä suhteessa As Oy Mechelin ei ole ainoa poikkeus kaikista muista talonyhtiöistä.

Kuitenkin konflikti As Oy Mechelinissä näyttää olevan erittäin intensiivinen. Tämä saattaa johtua siitä, että asioiden salailu, hallituksen jäsenten yhteydet remontin tekijöihin, haluttomuus antaa selvityksiä kustannuksista tai maksujen periaatteista ja jopa varsinainen osakkaiden syrjintä on ollut talossa erittäin vahvaa. Hallitukseen jopa palkattiin yhtiön rahoilla kallis ulkopuolinen hallitusammattilainen, ettei vain vähemmistö-osakkaita tarvitsi ottaa mukaan päätöksentekoon koskien talon yhteisen omaisuuden käyttöä ja talon historiallisesti suurinta remonttihanketta.

Konfliktien intensiivisyys saattaa johtua myös siitä, etteivät alistetut osakkaat ole suostuneet nielemään tällaista toimintaa tavanomaisena tai suostuneet ostamaan tyhjän auktoriteetin voimalla esitettyjä tiedotteita, vaateita ja erilaisia käskytyksiä. Sen sijaan he ovat aktiivisesti vastustaneet huonoa saneerauksen hallintoa, pitäneet oikeuksistaan kiinni ja esittäneet avointa kritiikkiä yhtiön hallinnolle ja sen rahan käytölle. Auktoriteettiuskoisessa vanhassa tsaristisessa kulttuurissamme tällainen ”johtajan” motiivien ja toiminnan normaali kyseenalaistaminen koetaan jostain syystä kuitenkin usein skandaalimaisena. Se saattaa aiheuttaa myös ahdistusta ihmisissä, joiden elämän merkitys rakentuu välittömästä uskosta tällaisina auktoriteetteina kokemiinsa ihmisiin. Oli niin tai näin, totuus kuitenkin on, että As Oy Mechelinin varsinaiset suuret konfliktit (pienempiä konfliktejahan on aina ja kaikkialla) alkoivat märkätilaremontin suunnittelun käynnistyessä.

KONFLIKTIN TAUSTAA

Konflikti on kiteytynyt erityisesti 2000-luvulla taloon muuttaneen hallituksen nykyisen puheenjohtajan Kaarlo Sellin ja Markku Koivusalon välillä. Koivusalo on edustanut asiassa vuodesta 1931 talossa asunutta perhettään, joka on ollut myös suurin talon kustannusten maksaja. Tällä hetkellä voi vaikuttaa oudolta, että vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kyseiset henkilöt Sell ja Koivusalo toimivat yhdessä talon hallituksessa. Tosin jo tuolloin heillä oli pieniä erimielisyyksiä siitä mitä tarkoittaa hyvä hallinto, oikeudenmukaisuuden periaatteet ja osakkaiden huomiointi. Yhteistyö voitti kuitenkin tuolloin vielä erimielisyydet. Koivusaloa myös ihmetytti Kaarlo Sellin yhä omavaltaisemmaksi käynyt tapa johtaa taloa ja pyrkimys esiintyä kuin kysymys olisi ollut kokonaisuudessaan hänen omasta talostaan. Samoin Koivusaloa ihmetytti, että Sellin ensimmäinen toimi oli aloittaa talossa kokonaisvaltainen ikkunaremontti omasta asunnostaan, koska hänellä oli ollut ongelmia ikkunoiden kanssa. Talon vanhaa arvoa kunnioittava Koivusalo oli kuitenkin tyytyväinen, että tuo ikkunaremontti tehtiin vanhat ikkunat säästäen ja näin Sell sai ikkunaremonttinsa ja Koivusalo vanhojen ikkunoiden säästämisen. Koivusalo oli muutenkin vielä sinisilmäisen luottavainen tämän innokaan mutta autoritaarisen rakennusalan insinöörin toimintaan eikä ymmärtänyt tuolloin vielä valvoa asioita paremmin. Suhteellisen passiivisessa talossa, jossa on paljon sijoitusyksiöitä ja toisaalta yhä iäkkäämpiä osakkaita, valtaa oli aina pitänyt lähinnä b-rapun suurien asuntojen omistajat. Yhtiökokoukseen ilmaantui usein vain pieni määrä osakkaita kannattamaan hallituksen ehdotuksia ja talon asioiden hoito jäi lähinnä ”vierailevien” hallitusjäsenten lisäksi, Sellin ja Koivusalon osalle.

Homeiden ”kotelointi”

Pieni alustava konflikti Sellin ja Koivusalon kesken koettiin 2006 kuin Koivusalojen kylpyhuoneessa putkistossa tapahtui vuoto, jonka Sell huomasi alakerrassaan. Sell yritti syyttää ensin Koivusaloja vesivuodosta ja vaikka ilmeni, että vuoto oli talon putkistossa, Sell yritti väem vänkää esittää, että korjaus kuuluisi Koivusalojen vastuulle. Asia oli sinänsä hankala koska Koivusalojen kotivakuutus ei korvaisi talon vastuulle ja sen vakuutukseen kuuluvia vahinkoja. Kun sitten kävi täysin selväksi, että kyse oli talon vastuulla olevasta putkistosta ja vuodon ympäriltä paljastui vielä selkeä homevaurio, niin Sell ei hallituksen puheenjohtajana edelleenkään suostunut homevaurioita korjaamaan vaan pysäytti sen aikaisten isännöitsijöiden jo aloittaman korjausoperaation. Syy tähän llisi luultavasti se, että tuo operaatio olisi myös merkinnyt Sellin alakerrassa olevan remontoidun kylpyhuoneen katon avaamista. Asia oli sinänsä huvittava, sillä Sell oli itse taloon muuttaessaan ja kuitenkin kuulumatta vielä sen hallitukseen yrittänyt saada taloa maksamaan putkistojensa  osan tulloin tekemästään kylpyhuoneremontista. Mutta hallitus, johon tuolloin Koivusalo kuului, oli katsonut, ettei talolla ollut mitään erityistä syytä uusia erikseen juuri Sellin putkistoja. Itse asiassa myös Koivusalo oli tehnyt vastaavan putkistojenkin uusimista vaativan keittiöremontin muutama vuosi aikaisemmin täysin omalla kustannuksella yrittämättä saada sitä Sellin tapaan talolle maksettavaksi.

Kyseessä olevassa putkivuodossa oli nyt kuitenkin kyse selkeästi talonyhtiö vastuulle kuuluvasta korjauksesta, minkä takia Koivusalojen kotivakuutus ei olisi asiaa korjannut. Samalla kyse oli selkeästä homevauriosta, joka aiheutui putkistovuodosta. Tämä home luonnollisesti huolestutti Koivusaloja koska heillä oli juuri syntynyt vauva huoneistossa. Sell halusi kuitenkin koteloida homeen Koivusalojen kylpyhuoneen sisään korjaamatta homevauriota sen enempää. Kun hallitus teki asiasta päätöksen niin hyvän hallinnon taoaan Koivusalo jääväsi itsensä pois päätöksestä asianomaisena. Sen sijaan Kaarlo Sell, jolla oli toki oma intressinsä pelissä, ei suinkaan jäävännyt itseään vaan puski lähes väkisin läpi kotelointi ratkaisunsa. Sellin toiminta oli Koivusalon mielestä jo tuolloin todella törkeää ja tökeröä, mutta hän antoi asian kuitenkin olla, koska Sell oli myös ajamassa muutaman vuoden sisään taloon suurta märkätilojen remonttia, jossa asian pitäisi korjaantua. Nyt piti vain toivoa ettei home leviäisi sitä ennen koteloinnista vauvan sieraimiin.

Tummat pilvet kerääntyvät

myrskypilvet 270x270

Sellin vahvasti ajama massiivinen märkätilaremontti oli siis lähestymässä ja Koivusalo toivoi mahdollisen suurta osakkaiden osallistumista hallitukseen ja remontista päättämiseen, olihan kyse taloyhtiön suurimmasta menoerästä aikoihin. Sell kuitenkin näytti suosivan päinvastoin mahdollisimman rajoitettua ja lähinnä hänen itsensä päätösvaltaan kuuluvaa remontointia. Tätä asennetta hän puolusti insinööri asiantuntemuksellaan. Asiat alkoivatkin kulkea yhä oudompaan suuntaan kun takloyhtiö sitten todella valmistautui tuohon Sellin ajamaan suureen putkiremonttiin. Hankesuunnitelman tekijöiden ehdokkaista Sell halusi ehdottomasti valita insinööritoimisto Granlundin, jonka kanssa tämä oli tekemisissä länsimetron suunnitteluprojektissa. Sitä Sell ei kertonut, että Granlund toimi tuolloin suoraan Sellin johtamassa konsulttiyhtymässä tämä alaisena. Granlundin asiasta tekemä selvitys oli itse asiassa täysin surkea eikä vastannut tarjousta. Muu hallitus ei olisi halunnut maksaa siitä vaadittua hintaa, mutta Sell sanoi paikkaavansa selvitystä itse edustamansa yrityksen Finnmapin kautta. Muu hallitus olisi  halunnut vielä tarkistaa Grandlundin tarjouksen vertaillakseen tätä saatuun selvitykseen, mutta hallitus ei koskaan saanut näitä Selliltä. Itse asiassa se, mitä Granlundille lopulta maksettiin tästä hyvin heppoisesta selvityksestä jäi lopulta täysin hämärän peittoon samoin kun Sellin mahdollisesti Finnmapille asiasta lupaamat rahat. 

Verkkoisännöinti saapuu taloon

Samaan aikaan taloyhtiö oli ollut myös vaikeuksissa isännöitsijä toimiston kanssa ja uutta isännöitsijää etsittäessä Kaarlo Sell ehdotti erityisesti verkkoisännöintiä uudeksi isännöitsijäksi. On tunnustettava, että myös Koivusalosta toimisto vaikutti aluksi erittäin lupaavalta ja myös hän oli tuolloin täysin valmis toimiston hyväksymään. Tuo positiivinen ensivaikutelma hävisi myöhemmin hyvin nopeasti ja vaihtui lopulta toimiston toiminnan kokemuksen myötä hyvin negatiiviseen näkemykseen. Huomattavaa on myös, että tuolloin kyseinen verkkoisännöinti mainosti kovasti Fivaldi -tilinpito-ohjelmaa, josta hallitus voisi käydä avoimesti katsomassa yhtiön laskuja. Jostain syystä kuitenkaan vielä tuolloin hallituksen jäsenenä toimineelle Koivusalolle annetut Fivaldi tunnukset eivät koskaan toimineet ja asiaan ei saatu korjattua ennen kuin Koivusalo saatiin ulos hallituksesta ja tämän oikeus tilien tarkkailuun loppui.

Finnmap Consulting suunnittelemaan putkiremonttia

logofinnmappartnersbig

Vuoden 2010 alussa oli sitten tullut aika valita massiivisen märkätilaremontin suunnittelija ja Sell ja verkkoisännöinnin Metsälä olivat valikoineet muulle hallitukselle varteen otettavia ehdokkaita, joista yksi sattui olemaan ”mikäs muukaan” kun tietenkin Finnmap Consulting. Sell itse oli Finnmap Infran palveluksessa, jonka keskeisiin omistajiin hän myös kuului. Varsinaisesta asiasta päättävästä hallituksen kokouksesta Koivusalo oli 10 minuuttia myöhässä yliopistoseminaarin tähden ja kun hän saapui kokoukseen niin muu hallitus oli jo Kaarlo Sellin johdolla valinnut ”minkäs muunkaan yrityksen” kuin juuri Finnmap Consultingin tekemään märkätilaremontin suunnittelun. Ja kappas vain Kaarlo Sell ei tietenkään ollut taaskaan jäävännyt itseään päätöksestä, vaikka hänellä oli aivan selvät taloudelliset yhteydet Finnmap konserniin. Kun Koivusalo yritti kysyä miksi juuri Finnmap Consulting oli valittu, hänelle ilmoitettiin, että päätös oli jo tehty halvimman tarjoushinnan perusteella. Mutta jälleen kappas vain juuri Finnmap Consulting oli ihmeellisesti osannut tehdä sopivasti halvemman tarjouksen Kaarlo Sellille ja tämän johtamalle hallitukselle. (Asiasta tekee vielä parodisemman se, että myöhemmin varsinaista märkätilaremontin urakoitsijaa valittaessa Sellin johtama hallitus kieltäytyi kaikkien tietojen antamisesta vedoten siihen, että tämä voisi vaikuttaa tarjouskilpailuun.) Tosin tuo halvin tarjous ei kestänyt kauaakaan sillä se nousi jo heti seuraavassa asiasta pidetyssä ja Sellin johtamassa kokouksessa. Finnmapin lopulta laskuttama rahasumma  ei myöskään lopulta vastannut alkuperäistä tarjoushintaa. Koivusalo ihmetteli jo tuolloin Sellin jääviyttä asiassa sillä tämä oli puhunut aina Finnmapista lähes kun omasta firmastaan. Tosin edes Koivusalo ei vielä tuolloin tiennyt Sellin todellisia kytköksiä Finnmap konserniin, joita Sell pyrki salaamaan. Huomautettakoon myös ettei isännöitsijä Metsälä suostunut millään merkitsemään pöytäkirjaan ettei Koivusalo ollut läsnä varsinaista suunnittelijan valintaa koskeva päätöstä tehdessä. Sen sijaan Metsälä väitti myöhemmin, että Koivusalo olisi ollut itse valitsemassa Finnmap Consultingia.

Kustannukset nousevat pilviin

Euro_palaa

Varsinaisen Finnmap Consultungin märkätilaremontin suunnittelun käynnistyessä vuoden 2010 yhtiökokouksessa ehdotettiinkin talon vanhan klikin toimesta uutta hallitusta, joka lyötiin nopeasti pöytään. Nämä myös ajoivat Sellin kanssa taloon ullakkorakentamista, jota Koivusalon tiedettiin vastustavan. Koivusalo oli jätetty nyt uuden hallituksen nimilistasta pois ja tilalla oli taloon samana vuonna muuttanut Erkki Berglund, jolla ”kappas vaan” vuorostaan paljastui olleen yhteisiä liiketoimia myös ullakkorakentamista voimakkaasti ajavan talon osakkaan Rainer Liintolan kanssa. Seuraavana vuonna märkätilaremontin kustannusarvio, joka 2008 hankearviossa oli ollut 1,7 miljoonaa lähtikin käsittämättömään nousuun ja vuoden 2011 yhtiökokouksessa hallitus pyysi valtuuksia 2,9 miljoonan lainan ottamiseen märkätilaremonttia varten. Ennen kokousta Koivusalo oli jakanut kirjelmän yhtiön osakkaille, jossa ihmetteli kustannusten käsittämätöntä nousua ja pyysi myös hallituksen puheenjohtajaa avoimesti selvittämään taloudelliset yhteytensä suunnittelua tehneeseen Finnmap Consulting yritykseen.

Hallitus vetikin takaisin 2, 9 miljoonan valtuuksien päätösehdotuksensa väittäen, että tämä oli tullut vahingossa (!) ja hieman (!) valmistelematta kokouskutsuun. Samassa kokouksessa hallituksen puheenjohtaja antoi tietoisesti väärän lausunnon kieltämällä kaikki täysin todistettavissa olevat taloudelliset yhteytensä Finnmap Consulting yritykseen. Myöhään yöhön jatkuneessa kokouksessa hallitus ei itse asiassa saanut vastuuvapautta, josta päättäminen piti siirtää seuraavaan yhtiökokoukseen. Hallitus sai kuitenkin kokouksen lopussa itsensä ehdottoman talon ulkopuolisen hallitusammattilaisen Juhani Siikalan palkatuksi hallitukseen. Tämän myötävaikutuksella yhtiökokous avattiin yhtäkkiä uudestaan kun se oli jo kerran päätetty. Kokouksen puheenjohtaja nuijoi pöytään yksimielisen vastuuvapauden hallitukselle huolimatta siitä, että osa osakkaista yritti turhaan protestoida, ettei tällainen nyt todella käy. Vastuuvapaus kirjattiin pöytäkirjaan eikä pöytäkirjaa suostuttu myöhemmin korjaamaan, vaikka toinen pöytäkirjantarkistaja Koivusalo oli yhtiökokousäänitteestä todennut pöytäkirjan olevan tältä osin virheellinen. Tämän jälkeen puheita yhtiökokouksissa johtanut Siikala ei enää hyväksynyt Koivusaloa pöytäkirjantarkastajaksi sillä verukkeella, että hän oli ainoastaan osakkeen omistajan edustaja.

Juhannuksen alla pidetyssä uudessa yhtiökokouksessa hallituksen itsensä ammattilaisjäsen Juhani Siikala toimikin nyt itse puheenjohtajana. Nyt hallitus pyysikin jo 3,1 miljoonan valtuuksia märkätilaremontin aloittamiseen. Koivusalon mielestä tämä oli jo täysin absurdia, sillä hallitus ei ollut tuonut asiaan mitään muuta uutta kuin ainoastaan 200 000 euroa lisää kustannuksia kahdessa kuukaudessa (!). Koivusalon mielestä asiasta ei pitäisi päättää ennen kuin osakkaat ovat saaneet kunnollisen selvityksen remontin toteuttamisesta, kustannuksista ja Finnmap Consultingin suunnittelusta. Mutta kriittisen järjen ääntä halutaan harvoin kuunnella ja niinpä hallitus sai ensin päätösehdotuksensa läpi kahden äänen enemmistöllä ja marssitettuaan sen jälkeen valvojaksi palkkaamansa Juha Särkijärven puhumaan menneen sijaan ainoastaan tulevista töistä hallitus sai lopulta täysin selkeämmällä enemmistöllä läpi 3,1 miljoonan arvoiseksi arvioidun remontin luvaten kuitenkin samalla selvittää kaikki asiat kuin aika siihen tulisi. (Tässä voidaan jo tietenkin todeta, ettei mitään selvityksiä koskaan tullut.)

KIUSAAMINEN

Rembrandt 1625. Herjauksesta syytetyn Pyhän Stefanuksen kivittäminen

Rembrandt 1625. Auktoriteettien herjauksesta syytetyn Pyhän Stefanuksen kivittäminen

Koivusalon kyseenalaistettua hallituksen märkätilaremontin kustannukset ja talonyhtiön puheenjohtajan taloudelliset yhteydet märkätilasuunnittelua tehneeseen Finnmap Consulting yritykseen alkoikin hallituksen toimesta lähes järjestelmällinen yritys sekä mustamaalata Koivusaloa että rikkoa tämän kohdalta yhdenvertaisuuden periaatetta ja puuttua tämän edustamaan omaisuuteen. Niinpä siinä missä tietyt ratkaisut kuuluivat märkätilaremontissa kaikkien maksamiin perussuunnitelmiin (esimerkiksi talon yhtiön puheenjohtajan tapauksessa) laskettiin ne Koivusalon tapauksessa erillisenä suunnitteluna ja lisälaskutuksena kuuluviin erillissuunnitelmiin. Näistä suunnitelmista Finnmap Consulting esittämiä laskuja ei suostuttu edes tarkistamaan, vaan Koivusalo pakotettiin maksamaan ne uhaten tätä sillä, että muuten lapsiperheen pesutilaan yhtäkkiä suunniteltua ja sen käytön täysin estävää kotelointia ei siirretä sieltä pois, kuten urakoitsijan työjohtaja oli perheelle luvannut. Itse asiassa tästä omituisen lisähormin koteloinnin tarkoituksesta kukaan suunnittelijoista ei näyttänyt olevan perillä tai ainakaan suostunut sitä osakkaalle sanomaan, mutta sittemmin on selvinnyt, että kyse oli salaa suunniteluista vesijohtojen ullakkovedoista.

Syksyllä 2011 hallitus päätti sitten käydä B -rapun seitsemännen kerroksen perinteisen porttijärjestelmän kimppuun. Koivusalojen omistamat huoneistot sijaitsevat rapun seitsemännessä kerroksessa. Samassa kerroksessa on perinteinen siellä 84 vuotta sijainnut porttijärjestelmä, joka ei ole koskaan haitannut ketään muita talon osakkaita ja asukkaita ja on aina uudistettu hissi- ja käytäväremonttien yhteydessä. Järjestelmä on kuitenkin näemmä aiheuttanut jonkinlaista kateutta Koivusalojen alakerrassa asuvalle talon johtajalle Kaarlo Sellille. Kuin sattumalta juuri riidan alettu hallitus halusikin nyt yhtäkkiä purkaa koko vanhan järjestelmän näemmä opetuksena tottelemattomuudesta. Isännöitsijä väitti tietoisen virheellisesti Koivusalojen asentaneen portin itse ja luvatta ja antoi heille kaksi viikkoa aikaa poistaa rakennelma ”omalla kustannuksellaan”. Tämä omalla kustannuksellaan onkin ollut hallituksen mielifraasi aina kun se on esittänyt jonkun ukaasin tai käskytystoimenpiteen. Myöhemmin taas ullakkorakentamisen alkaessa Sell lähetti ukaasin Koivusaloille, joissa näiden olisi pitänyt suojata hallinsa ja huoneistonsa grynderin aiheuttamilta vahingoilta omalla kustannuksellaan. Portin osalta asia kuitenkin yritettiin peittää turvallisuusmääräyksiin. 84 vuotta paikoillaan ollut portti oli nyt yhtäkkiä turvallisuusriski. Puheenjohtaja vielä väitti täysin vastoin tosiasioita, että paloviranomainen olisi muka erillisellä kirjeellä vaatinut portin poistoa. Asia ei pitänyt lainkaan paikkaansa. Tosin myös Koivusalo reagoi tähän hävyttömään käytökseen yliampuvasti yrittäessään saada hallituksen pois perheensä niskasta. (porttiepisodi).

Sittemmin hallitus on jatkanut täysin uskomattomia väitteitä Koivusalojen huoneistojen osalta. Nämä ovat kuulemma rakentaneet luvatta kokonaisia keittiösyvennyksiä, viemäröintejä ja näemmä jopa siirrelleet omatoimisesti myöhemmin kantavia rakenteita. Tämä siitä huolimatta, että kyseisestä syvennyksestä on olemassa talon itsensä toimittamat aikaisemman putkiremontin piirrokset rakennusvalvonnan arkistoissa. Jälleen on väitetty Koivusalojen omin lupinensa ilman talon tietoa rakentaneen ullakon läpi kulkevia lasimaalauksia, joka nyt on hieman absurdia. Varsinkin kun kuilu näkyy jälleen talon alkuperäisen rakennusmestari Jaakkolan tekemissä piirustuksissa. Kenties seuraavaksi Koivusalojen väitetään rakentaneen koko B rapun 7. kerroksen omin lupinensa ja heitä vaaditaan poistamaan se välittömästi omalla kustannuksellaan.

Osa Koivusalojen omistamasta huoneistosta C81 onkin päätetty hallituksen päätöksellä poistaa ja putkiremonttia on tahallisesti näin viivästytetty osakkaan kohdalla hallituksen toimesta. Samaan aikaan kun samassa linjassa olevat hallituksen jäsenten huoneistot olivat remontissa jo täysin käyttökunnossa, Koivusalojen osalta kaikki työt olivat kesken ja lapsiperheellä ei ollut keittiötä tai kylpyhuonetta käytössään.

Talonyhtiön uudet kellaritilat jaettiin niin, että Koivusalot menettivät kaikkein eniten varastotilaa. Heille aikaisemmin oikeudellisesti ja yhtiövastikkeiden maksujen osalta kuulunut suurin varastotila annettiin hallituksen jäsenelle Jukka Vireniukselle.

Kysymättä osakkaan suostumusta tai ilman yhtiökokouksen päätöstä remontissa poistettiin patterit Koivusalojen märkätiloista ja samalla vielä vahingossa eteisenkin patterikin kytkettiin pois päältä. Tuloksena talvipakkasilla huoneiston lämpötila on laskenut 15 asteeseen. Mutta onhan reilua että remonttia kritisoinut yläkerran lapsiperhe jää talon lämpöä vaille.

Koivusaloille ei ole myös suostuttu toimittamaan lain vaatimia tiedotteita näistä hänen huoneistojaan koskevista hallituksen päätöksistä.

Koska remontti on jätetty kesken Koivusalojen huoneistojen osalta ja virheitä ei ole korjattu ovat Koivusalot erikseen joutuneet tilamaan virallisen tavarantarkastajan raportin märkätilaremontin virheistä, jossa on paljastunut myös virheitä eristyksissä ja kaadoissa. Talon varsinaiset valvojat eivät ole näistä välittäneet.

Koko ullakkoremonttihanketta on suunniteltu salassa Koivusaloilta vaikka he tulevat olemaan suurin yksityinen kärsijä hankkeessa ja sen tähden on jo yritetty vetää näiden märkätiloihin lapsiperheen pyykinpesumahdollisuudet pilaavia ullakkovetoja ja haluttu poistaa kokonaisia keittiösyvennyksiä näiden huoneistoista. Talo on palkannut rakennuskonsultti Olli Huhdin todistelemaan kuinka Koivusalojen Museoviraston kanssa restauroima halli ja lasimaalaus eivät olisi alkuperäisiä tai säilyttämisen arvoisia, jotta hallin ja lasimaalauksen säilymisestä ei tarvitsi kantaa huolta ullakkorakentamisessa.

SYNTIPUKKI 

syyttäminen2

Kaiken tämän keskellä hallitus on syyttänyt omissa tiedotteissaan taloa vaivaavasta konfliktista yksipuolisesti yhtä osakasta (Koivusaloa) ja tämän edustajaa (Markku Koivusaloa), joka on vaatinut talon toimintaan ja hallintoon läpinäkyvyyttä ja osakkaiden oikeuksien ja yhdenvertaisuuden kunnioittamista. Kaarlo Sell on ottanut tavakseen aloittaa yhtiökokoukset esittämällä väitteitä Koivusalojen haitallisesta toiminnasta. Näihin alkupuheenvuoroihin ei ole saanut vastata tai puolustautua. Koko syyte viimeaikaisen konfliktin yksipuolisesta aiheuttajasta on ihmeellistä huomioiden, että talo oli aikaisemmin tunnettu hyvästä hengestä ja Koivusalot ovat asuneet talossa vuodesta 1931. Talon hallituksen jäsenet sen sijaan ovat muuttaneet vasta viime vuosina. Juhani Siikalan oli taas talolle täysin ulkopuolinen, talon yhteisillä rahoilla palkattu ”hallitusammattilainen”, joka on selkeästi osallistunut yhden osakkaan oikeuksia loukkaaviin päätöksiin ja toimintaan.

On myös absurdia, että Koivusalo, joka on juuri syrjäytetty kaikesta talonyhtiötä koskevasta päätöksenteosta, on kuitenkin ikään kuin syyllinen talonyhtiön osaltaan lähes katastrofaalisiksi muuttuneista korjausprojekteista. Näitä projekteja lähes täysin omavaltaisesti johtanut hallitus taas ei ole halunnut kantaa todellista vastuuta mistään vaan vika on ollut aina joissakin muissa toimijoissa.

Samalla entisen vakavaraisen talon kiinnitykset ja rasitteet ovat nousseet aikaisemmasta noin 205 027 eurosta 3 505 027 euroon. Osan tietenkin selittää linjasaneeraus, mutta sen laatu tuskin selittää 3,3 miljoonan kiinnitystä. Vielä Koivusalon ollessa hallituksessa talon tulevien remonttien kustannusarvio oli 2,5 miljoonaa ja sisälsi linjasaneerauksen lisäksi talon katon korjaamisen ja julkisivuremontin. Koivusalon jäädessä pois pelkkä linjasaneeraus arvioitiin 3,1 miljoonan hintaiseksi. Tosiasia onkin, että talon kustannukset ovat nousseet jyrkästi ja perustelemattomasti. Samoin talon konfliktit ja sitä nyt repivät riidat ovat alkaneet talon viimeaikaisen hallinnon aikana, vaikka hallitus on halunnut syyttää näistä yksinomaan talon pitkäaikaisinta osakasta ja tämän edustajaa.

Euro_palaa

Hallitus on myös polttanut jatkuvasti rahaa ullakkosuunnitelmiin ja ullakkorakennushankkeeseensa, jonka se on esittänyt täysin perusteettomilla laskelmilla oleellisena tekijänä kustannusten ja rasitteen vähentämiseksi. Talon rahoja on käytetty varmistamaan, ettei ullakkoa rakentavalle grynderille tulisi kuluja lasimaalauksen suojelemisesta. Koska Koivusalot, jotka joutuvat erityisesti kantamaan ullakkorakentamisesta koituvat haitat ja kustannukset, ovat tätä vastustaneet, on hallitus halunnut tehdä heistä talon kaikkien ongelmien syntipukkeja.

Uhrin syyttäminen on tietysti tavanomaista arkaaiselle sosiaaliselle ryhmäkäytökselle ja tunnetaan syntipukki mekanismina. Valitettavasti osa osakkaista on ostanut nämä syntipukki syytökset koska tämä on helpompaa joukkokäyttäytymistä kuin yksilöllisesti tosiasioihin paneutuminen. Osa osakkaista on taas ollut lähinnä hermostunut siitä, että yhtiökokoukset kestävät pitkään eivätkä he pääse kotiin katsomaan televisiota. Useat kriittisemmät osakkaat ovat lopulta äänestäneet jaloillaan ja talossa onkin ollut todella suuri osakkaiden vaihtuvuus heti märkätilaremontin alettua. Pienten sijoitusyksiöiden omistajat eivät ole jaksaneet ottaa useinkaan mihinkään kantaa ja lainakustannuksethan voi vähentää verotuksessa. Kaarlo Sell on taas ahkerasti kerännyt aina valtakirjoja itselleen kokouksiin. Talossa on myös paljon hyvin iäkkäitä vanhuksia, jotka eivät kykene asioita enää seuraamaan.

On toki todettava, että yhtiössä on myös sekä Koivusaloa tukeneita että myös tähän neutraalisti suhtautuneita osakkaita. Tosin osalta näistä isännöitsijä ei ole suostunut hyväksymään valtakirjoja, vaikka samalla se on hyväksynyt puutteellisempia valtakirjoja hallituksen kannattajien osalta. Osa osakkaista on myös ilmoittanut tukensa Koivusalolle vain yksityisesti. Koivusalojen kohtelu onkin konkreettinen esimerkki siitä miten hallitus suhtautuu jos sen toiminta kyseenalaistetaan tai siitä esitetään kriittisiä huomioita.

Koivusalo on myös saanut muun muassa lokakuussa 2012 pelokkaan tuntuisen ”yhden osakkaan” viestin postilaatikostaan. Kukaan mahdollinen Koivusalon tukija, jolta Koivusalo on suoraan asiaa kysynyt, ei ole kuitenkaan tunnustautunut viestin kirjoittajaksi. Kirje alkaa lauseella ”Taloyhtiön kähmintään kyllästyneenä joudun kirjoittamaan Teille, joka olette sitä vastaan yrittänyt taistella” ja se loppuu lauseisiin: ” Ei näistä pieni osakas uskalla ääntänsä korottaa saati vaatia selvityksiä tehtäväksi. Jos teillä vaikka rohkeutta riittäisi vaatia perinpohjaista selvitystä ja luotettavaa edustajaa näinkin isoon asiaan.” Kirjeessä ollaan eritysesti huolissaan ullakon myyntitoimenpiteistä ja etenkin Karri Liintolan osallistumisesta siihen. Kirjoittaja epäilee, ettei ullakosta saada näin parasta mahdollista hintaa.

Statue_of_Lady_Justice_in_FrankfurtHallituksen jäsenet ovat myös jatkuvasti kieltäytyneet keskustelemasta Asunto-osakeyhtiö laista ja toimiensa oikeudellisuudesta toistaen useaan kertaan ja usealta taholta ettei yhtiökokous ole oikeussali (”Tämä ei ole oikeussali, ei juridiikkaa”, ”Toivon ettei tämä oikeussali ole” jne.) ja ilmoittaen, että osakkaan valitukset kuuluvat käräjäoikeuteen. Kun sitten osakkaat ovat tällaisen toiminnan tähden pakotettuja viemään asiansa käräjäoikeuteen, on hallitus pyrkinyt kaikin tavoin painostamaan osakasta luopumaan laillisten oikeuksiensa ajamisesta ja sitten päättänyt murskata nämä oikeussalissa hinnalla millä hyvänsä.

Suostumatta sopimaan tai neuvottelemaan asioista, hallitus on palkannut todella kalliina tunnetun Kuhasen lakitoimiston murskaamaan Koivusalot oikeudessa. Oikeuskulut siitä, että hallitus ei ole suostunut korjaamaan kokouspöytäkirjoja kokouksen kulkua vastaaviksi, ovatkin nousseet todella hurjiksi. Asianajaja Laura Veltheim-Asikainen tekee kovaa tiliä siitä, että yrittää absurdisti väittää ettei pöytäkirjaan selkeästi kirjattu päätös olisi ollut päätös. Tämä absurdi, mutta erittäin kallis puolustus johtuu siitä, että Asikainen on itsekin myöntänyt Koivusalon moittiman päätöksen virheelliseksi.

Talon ei ole koskaan aikaisemmin täytynyt ratkoa ongelmiaan oikeussaleissa, mutta nyt talolla on oikeusjutut menossa sekä urakoitsijan että osakkaan kanssa.

24.2.2013 hallitus (Sell, Siikala, Berglund, Virenius) ja isännöitsijä Metsälä ovat lähettäneet yli 83 -vuotiaalle eläkkeellä olevalle lääketieteen kemian professori Martti Koivusalolle kirjelmän, jossa se haluaa Koivusalon vetävän takaisin tuomioistuimeen tehdyt kanteet osakkaan oikeuksia ja omaisuutta loukanneista hallituksen päätöksistä ja toiminnasta sekä peruuttamaan edustajalleen antamansa valtakirjan. Esitystä on tuettu hallituksen edellisten kirjelmien tapaan uhkauksilla korvausvaatimuksista. Kirjelmässä on myös esitetty selkeästi virheellistä tietoa osakkaan edustajan toiminnasta sekä väitetty ilman minkäänlaisia näyttöä tai todisteita edustajan esittäneen halventavaa ja totuudenvastaista informaatiota koskien talonyhtiötä ja hallituksen jäseniä. Näillä väitteillä ja uhkauksilla iäkästä osakasta on yritetty painostaa luopumaan omien oikeuksiensa ajamisesta ja omaisuuttaan vastaan kohdistuneiden toimien vastustamisesta.

Mielenkiintoista on myös, että aivan kuin sattumalta lähes samaan aikaan tämän uhkauksen kanssa märkätilan urakoitsija Muhonen lähetti täysin vääriä laskuja Martti Koivusalolle, jossa yritti laskuttaa tätä huoneistoja koskeneista töistä, joita Muhonen ei ollut lainkaan tehnyt. Esimerkiksi hylätyn tarjouspyynnön perusteella Muhonen katsoi kunnostaneensa ja maalanneensa Koivusalojen huoneiston kaappien ovia, vaikka Koivusalot olivat kuljettaneet ovet kunnostukseen Hyvinkäälle, jossa puuseppä oli työn tehnyt. Vastaavasti Muhonen yritti laskuttaa sekä uuden puulattian uusimisen että vanhan kunnostuksen ja maalauksen, vaikka ei ollut tehnyt kumpaakaan näistä itsessään vaihtoehtoisista töistä vaan Koivusalot olivat jälleen tilanneet varsinaisen työn muualta. Muhonen peruutti laskut vasta kahden huomautuksen jälkeen ehtien tässä välissä yrittää jo karhuta niitä toiseen kertaan vanhukselta ennen kuin Markku Koivusalo ehti väliin.

Aikamoista peliä asunto-osakeyhtiö Mechelinissä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s