Julkisivuremontti

SONY DSC

Talossa aloitettiin julkisivuremontti yhdessä ullakkorakentamisen kanssa keväällä 2014. Tämä tapahtui siis heti putkiremontin perään ennen kuin putkiremonttia oli edes kunnolla saatettu loppuun kaikkien huoneistojen osalta ja ilman, että putkiremontista oli annettu mitään kunnollista selvitystä osakkaille tai edes näille sovittuja hyvityksiä maksettu.

Haluamatta keskustella tai selvittää menneitä remontteja, talon hallitus kutsui 4.3.2014 yhtäkkiä ylimääräisen yhtiökokouksen koolle päättämään aikaisemmin useamman vuoden päähän suunnitellusta julkisivuremontista. Kustannuskysymyksiin talon puheenjohtaja ei suostunut konkreettisesti vastaamaan, koska ei halunnut tehdä selväksi ullakon varsinaista myyntihintaa eikä julkisivuremontin varsinaisia kustannuksia. Sen sijaan hallitus halusi lähes vapaat kädet päättää remontista ja sen kuluista ja saada ottaa tarvittaessa vielä 200 000 euroa uutta velkaa. Vähemmistön vastustuksesta huolimatta hallitus myös nämä valtuudet taas sai. Ja tietenkin taas niitä käytti loppuun asti. 28.2.2015 hallitus tiedotti nostaneensa yhtiökokouksen valtuuttaman koko 200 000 euron lainan. Rahoituslaskelmat tästä se on nyt luvannut 2015 varsinaiseen yhtiökokoukseen.

Ja kun valtuutus oli saatu, alkoi välittömästi remontti. Koko talo pistettiin taas pakettiin keväällä 2014. Näin alkoi talossa neljäs peräkkäinen remonttivuosi, poikkeustila, jossa asukkaat joutuvat asumaan remonttityömaalla.

SONY DSC

Vanhoja taloja on korjattava. Sen pitäisi olla itsestään selvää jokaiselle.

Vanhoja taloja on korjattava, totta. Mutta kannattaako esimerkiksi kaikki suuria korjauksia ajoittaa toistensa perään? Kannattaako massiivisen putkiremontin päälle aloittaa heti kaikkien julkisivujen korjaus ja samaan aikaan ullakkoremontti? Ja kannattaako julkisivuremontissa tehdä samaan aikaan sekä huonommassa kunnossa ollut sisäpiha kuin myös ihan hyvässä kunnossa olleet ulkojulkisivut?

Ensimmäinen naiivi ajatus on, että tietenkin kannattaa. Tehdään nyt samalla kaikki remontit. Kerralla se kirpaisee, neljä vuotta ja risat päälle.

Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Se tarkoittaa sitä, että ennen kuin putkiremontista on edes kunnolla selvitty, niin talo paketoidaan taas kokonaisuudessaan. Sen kaikki ikkunat suljetaan ja koko painovoimainen ilmastointi tukitaan.

Tulos on tietenkin muoviin kääritty paketti, jossa ilma ei kierrä lainkaan.

Ja kun päälle tulee vielä 2014 hellekesä, niin muovipaketista tulee valtava sauna ilman kunnollista ilmanvaihtoa. Näin kävi juuri talossamme.

Tuulettaa ei voinut mistään, ei edes porttikäytävistä, koska niidenkään ikkunoita ei saanut auki. Kesällä talossa olikin lähes kaikkien huoneistojen ulko-ovet porttikäytäviin auki eikä ilma kiertänyt sittenkään koska ilmaa porttikäytäviin tuli ainoastaan alaovista, eikä niitäkään saanut pitää auki. Sisällä huoneistoissa tuulettimet pyörivät kierrättämässä samaa ilmaa. Porttikäytäviin näki ihmisiä istumassa huoneistoissaan tuulettimien vieressä alushoususillaan. Vanhuksille tilanne oli tietenkin jopa vaarallinen. Hallitus ja sen lähipiiri olivat tosin kesämökeillään. Vihaisia vuokralaisia nähtiin pakkaavan muuttoautoja ilmoittaen, että nyt tämä riitti.

Jälleen hienoa ammattimaista ja asiantuntevaa asukkaat huomioivaa suunnittelua siitä miten talonyhtiöiden suuret korjaushankkeet tulee toteuttaa. Olisiko kenties kannattanut tehdä toisen puolen julkisivu ensin ja siten päästää ilmaa taloon ainakin toiselta puolelta?

SONY DSC

Ennen remontin alkua, tiedostustilaisuudessaan puhuttiin hieman yli muutaman viikon aikaisesta ikkunoiden kokonaan peittämisestä yhden seinämän osalta. Myöhemmin annetussa aikataulussa kyse olikin jo 3-6 kuukaudesta.  Lopulta puolen vuoden päästä työt olivat edelleen kesken ja kaikki ikkunat edelleen peitossa.  Ja kun lopulta sisäpihan puoleisten ikkunoiden peitteet poistettiin, niin ikkunoita ei saanut vieläkään avata ja edessä ovat edelleen rakennustelineet ja niiden peitemuovit.

SONY DSC

Seitsemännessä kerroksessa tähän pimeyteen ja ilman vaihdon estymiseen tuli vielä päälle ullakkorakennuksen aiheuttamat haitat. Siellä kylmien ilmojen tullessa muovieristetty kesäsauna muuttuikin hetkessä muovieristetyksi talvijääkaapiksi. Asiaa vielä auttoi se, että putkiremontissa huoneistossa oli poistettu vahingossa pattereita, joita talon hallitus ei suostunut palauttamaan. Mutta mitäpä väliä tällä on? Yläkerrassahan asui vain kaksi lapsiperhettä. Sitä paitsi yläkerran huoneistojen omistajat olivat juuri noita hallituksen päätöksiä vastustaneita osakkaita, joiden kuuluikin kärsiä.

Vanhoja taloja on korjattava. Se on itsesään selvää jokaiselle.

Mutta pitäisikö suurten korjausten kustannukset selvittää osakkaille ennen kuin aletaan uusia korjauksia ja halutaan nostaa uutta velkaa uusiin korjauksiin? Pitäisikö usean vuoden rakennustyömaalla asuville edes antaa konkreettiset selvitykset siitä mitä he ovat tästä kaikesta viimekädessä maksaneet, kenelle ja millä perusteella? Selvittää muun muassa kuinka yhdenvertaisesti heitä on tässä kohdeltu? Pitäisikö ensin yksi suururakka viedä kunnialla loppuun ennen kuin aloitetaan heti toinen sen päälle?

SONY DSC

Vanhoja taloja on korjattava. Se on itsestään selvää jokaiselle.

Mutta kannattaako kaikkea tehdä peräjälkeen, uudestaan ja huonommin? Kun ikkunapuitteet, ovet ja räystäslaudat, on juuri saatu korjattua erittäin kalliilla lähes käsityömenetelmällä, niin kannattaako niiden antaa vaurioitua heti julkisivuremontissa ja paikata ne sitten huonommin ja maalata eri maaleilla.

Vanhoja taloja on korjattava, näin sanoo uusi elinkaari-ideologia, johon vedoten vanhoja taloja peruskorjataan jatkuvasti alkuperäisiä huonommilla materiaaleilla ja laadulla niin että niiden elinkaari varmasti lyhenee ja uutta korjattavaa löytyy taas piakkoin. Mikään ei ole ikuista. Tämä on totta. Mutta nykyisen peruskorjauksen laatutasolla elinkaari saadaan ahdettua täyteen uusia tuota kaarta lyhentäviä korjauksia.

Vanhoja taloja on korjattava, sanoo elinkaari ajatteluun vetoava hallitus silloin kun se haluaa aloittaa satojen tuhansien (julkisivu) ja miljoonien (putkiremontti) suuremontteja talossa. Mutta yllättävästi se ei sitten haluakaan käyttää huomattavasti pienempiä summia esimerkiksi alkuperäisten sähköjohtojen uusimiseen, vaikka näiden elinkaari on ohitettu aikoja sitten jo kaikilla kriteereillä.

SONY DSC

Vanhoja taloja on korjattava. Se on itsestään selvää jokaiselle.

Tämä itsestään selvyys on itsestään selvää ja klisee, jota voidaan toistaa aina jos joku kehtaa valittaa jatkuvasta ”korjausrakentamisesta”. Kun tätä lausetta toistaa, niin ei tarvitse miettiä millä ehdoilla, missä määrin, milloin ja miten nuo korjaukset kannattaisi tehdä? Vielä vähemmän tarvitsee ajatella olisiko syytä huomioida myös remontin maksavat osakkaat ja asukkaat (myös vähemmistön) remonttien suunnittelussa.