”Tärkeintä on kuitenkin jatkuvan horisontaalisen räystäslistan, tämän moitteettoman katonrajaratkaisun, palauttamisenen perustyypiksi.” Sigurd Frosterus: Räystäslista

Asunto-osakeyhtiö Mechelinin talo Mechelininkadun ja Museokadun kulmassa on arkkitehti, muotoilija, esseisti, taideteoreetikko ja kriitiikko Sigurd Frosteruksen keskiakauden keskeistä tuotantoa.

Talon julkisivut
ovat Frosteruksen piirtämät ja signeeraamat. Yleensä Frosterus jätti signeraamatta vähäpätöisemmät työnsä ja antoi niiden kulkea ainoastaan Frosterus & Gripenbergin toimiston nimissä.

Talon kattorakenteessa näkyykin Frosteruksen korostama ”45 asteen kulma” jota Frosterus piti klassisen räsytäslistan ja katon rakenteen ihanteena. Erityisesti Frosterus vihasi kaikenlaista tuon linjan rikkovia tötteröitä tai kuutioita kirjoittaen ”ei edes viime aikoina paljon sietämään oppinut silmä voi muuta kuin ällistellä sitä mautonta kritiikitömyyttä, jolla tötteröitä ja torneja pystytetään paitsi kadunristeyksien neljään kulmaan myös melkein mine tahansa. Suppoja tötteröitä, pyöreitä hattuja ja kaarevia hattuja, toistensa päälle pinottuja kuutioita, alkuperältään mitä kirjavampia ristisiitoksia.”

Frosterus korosti aina kokonaisuuden näkökulmaa ja yhtenäistä katu- ja pihajulkisivu ilmettä.

Muuten ”tuloksena on takkuisia, repaleisia, levottomia katusilhuetteja, joista puuttuu kokonaisnäkemys tai pyrkimys yhtenäisyyteen […] Pahan juuri on siinä, että vuokrakasarmien julkisivut sommitellaan maaseutuhuviloiden mukaisesti”

”Pittoreskit efektit sopivat huviloihin ja kartanoihin. Myös arkkitehtuurin täytyy eriytyä. Eikä jonkin rakennustyypin erityispiirteitä voi siirtää toiseen vahingoittamatta kumminkin ominaislaatua. Korkea pääty, joka on kaunis vehreyden keskellä ja halpa ja käytännöllinen ullakkokerroksen hyödyntämisessä, on tarkoitukseton koriste kadun varrella, jossa ullakolla asuminen on kielletty.”

Klassisen harmonian ihanne oli Frosteruksen ohje kaikille ”joiden vastuulla on luoda se kaupunki, jossa tulevat sukupolvet saavat ensimmäisen käsityksensä rakennustaiteen kasvattavasta tehtävästä. Muistutus siitä, että itsensä kieltäminen ja kohtuullisuus, vaikka eivät tuokaan hetkellistä mainetta, ovat rakennustaiteen kauniimpia hyveitä, ja että kiveen muuratut päähänpistot ja mielijohteet voivat olla pysyviä todisteita puuttuvasta arvostelukyvystä ja itsekritiikistä.”

Lisätietoa

• Frosterus kokoelma Amos Andersonin taidemuseossa
• Sigurd Frosterus: Arkkitehtuuri. Kirjoituksia 1901-1953. Kustannusosakeyhtiö Taide. Helsinki 2010
• Sigurd Frosterus: Väri ja valo. Kirjoituksia kuvataiteesta 1903-1950. Kustannusosakeyhtiö Taide 2000.
• Kimmo Sarje: Sigurd Frosteruksen modernin käsite. Maailmankatsomus ja arkkitehtuuri. Valtion Taidemuseo, Helsinki 2000