Käräjäoikeuden tuomion jälkipuinteja

Kuten sivustolla aikaisemmin kerrottiin, Helsingin käräjäoikeus on 19.3.2015 antamassaan tuomiossaan kumonnut yhtiökokouksen päätöksen hallituksen toiminnan hyväksymisestä sekä vähemmistön hallitukselle antamasta vastuuvapaudesta.

Sivusto odotti mielenkiinnolla mitä talonyhtiön hallitus aikoo kyseisestä tuomiosta tiedottaa vai aikooko se siitä tiedottaa laisinkaan. Kykenisikö se myöntämään toimineensa väärin? Kykenisikö se kantamaan vastuun tuomiolauselmasta? Talonyhtiössä asiasta on vallinnut hiljaisuus.

29.3.2015 päivätyn tiedotteensa lopussa hallituksen puheenjohtaja Kaarlo Sell kuitenkin tiedottaa myös kyseisestä tuomiosta.

Tuomiolauselma on tiedotteessa esitetty aivan oikein, mutta Kaarlo Sell ei ole tietenkään kyennyt sen enempää kantamaan asiasta vastuuta kuin olemaan jälleen vääristelemättä asioita. Tiedotteen lopussa hän nimittäin toteaa, ”että asiassa käytiin sovitteluistunto, jossa sovitteluratkaisun hyväksyminen olisi merkinnyt As Oy:lle mm. edellä mainittua kulua huomattavasti suuremman kulun.

Tämä on siis Kaarlo Sellin varsinainen vastaus tuomioon !

Ei mitään toteamusta väärin toimimisesta. Ei mitään vastuunkantoa. Ainoastaan täysin virheellinen väite siitä, että tuomio olisikin ollut edullisempi kuin virheiden korjaaminen sovinnolla.

Edellä mainitulla ”kululla” Sell näemmä tarkoittaa Koivusalolle maksettavaa 8000 euroa ja yhtiön vakuutuksen omavastuuta. Sellin mukaan talon noin 25 000 euron asianajajakulut korvataan omavastuuta lukuun ottamatta kokonaan talonyhtiön vakuutuksesta. Tämä ei välttämättä pidä paikkansa, mutta tätä sivusto ei ole voinut tarkistaa.

Sen sijaan Sellin väite tuomion edullisuudesta talonyhtiölle ei pidä lainkaan paikkaansa. Tämä siitä huolimatta korvaako talon vakuutus tämän asianajokulut kokonaan vai ei. Kaarlo Sell, joka halusi välttämättä itse viedä asian pääkäsittelyyn ja on polttanut rahaa virheellisen toiminnan suojelemiseen, yrittää näemmä esittää täysin absurdisti talonyhtiölle, että hallituksen häviö ja tuomio oikeudessa olisi tullut talonyhtiölle edullisemmaksi kuin asian sopiminen. Hoh hoijaa. Aika paksua.

Tarkoittaako Sell, että talonyhtiölle oli edullisempaa palkata ensin kallishallitusammattilainen Siikala toimimaan selkeästi väärin. Kieltäytyä sitten asioiden korjaamisesta ja palkata taas vielä kalliimpi asianajaja Veltheim-Asikainen puolustamaan väärin toimimista. Siis, että olisi ollut ”edullisempaa” kieltäytyä sopimisesta ja sen sijaan lopuksi hävitä asia käräjäoikeudessa.

Miksi Kaarlo Sellin tiedote ei pidä paikkaansa?

1) Ensinnäkin koko kannetta ei olisi tarvinnut nostaa jos hallitus ja erityisesti yhtiökokouksen puheenjohtajajana toiminut Juhana Siikala olisi toiminut kunnollisesti eikä yrittänyt asunto-osakeyhtiölain vastaisesti ja pöytäkirjoja vääristelemällä suorittaa vähemmistö osakkaiden oikeuksia loukkaavaa toimintaa. Kun Koivusalo on vaatinut yhtiökokouksissa asunto-osakeyhtiölain noudattamista, hänelle on suoraan huudettu, ettei tämä ole mikään oikeussali ja vie asia käräjäoikeuteen. Juhani Siikala, joka kokouksissa oli asiantuntijana kovin varma toimintansa laillisuudesta, vetosi sitten oikeudessa osaamattomuuteensa. Hallitus itse ei jättänyt osakkaalle muita vaihtoehtoja kun hakea apua käräjäoikeudesta.

2) Kun Koivusalo jätti kanteen, ei asiaan ollut vielä sekoitettu yhtään asianajajaa tai mitään asianajokuluja.  Hallitus olisi yksinkertaisesti tuolloin voinut neuvotella Koivusalon kanssa ja myös korjata selkeät virheet, mutta se päätti palkata kalliin asianajajatoimiston puolustamaan virheellistä toimintaansa. Näemmä aikomuksenaan näin pelottaa Koivusalo luopumaan kanteesta.

3) Kun asiasta käytiin ensimmäinen valmisteluistunto, Koivusalo ehdotti sovitteluna täysin samaa ratkaisua, johon käräjäoikeus sitten tuomiossaan päätyi. Lisäksi hän vaati heidän asianajokulujensa maksamista koska katsoi, että kohtuutonta, että osakkaan on maksettava siitä, että saa hallituksen toimimaan asunto-osakeyhtiölain mukaisesti ja korjaamaan virheet vasta käräjäoikeuden neuvottelussa. Tuossa vaiheessa asianajokulut olivat kuitenkin huomattavasti pienemmät, koska asiasta pidettiin tämän jälkeen vielä toinen valmisteluistunto ja kaksipäiväinen pitkä pääkäsittely.

4) Kun tuomarin vaihtumisen vuoksi asiasta oli pidettävä kaksi valmisteluistuntoa ja kulut uhkasivat nousta erittäin suureksi, Koivusalo oli valmis esittämään jopa asianajokulujensa korvaamisesta luopumista, mutta Kaarlo Sell ei tahtonut neuvotella asiasta vaan halusi välttämättä mennä kaksipäiväiseen pääkäsittelyyn, jonka sitten odotetusti hävisi täysin räikeiden virheiden osalta.

Tosisiassa kaikki vaihtoehdot 1-4 olisivat tulleet talonyhtiölle edullisemmaksi kuin Kaarlo Sellin itsepintaisuus puolustaa hallituksen virheellistä toimintaa talonyhtiön yhteisillä rahoilla. Tosin kanteen nostaneelle Koivusalolle oli hyvä, että vaihtoehto 4 ei toteutunut, vaan Kaarlo Sell itse halusi välttämättä hävitä asian oikeudessa.

the-hypocrite-nathalie-chavieveHuomattavaa on, että Kaarlo Sell ei käsittele tiedotteessa lainkaan asian moraalista puolta. Hän näemmä katsoo, että hallitus voi aivan hyvin toimia virheellisesti ja vähemmistöosakkaiden oikeuksia kunnioittamatta. Oikeuden antamalla tuomiolla ei näemmä ole hänelle mitään moraalista merkitystä? Tarkoittaako Sell siis, että asuntoyhtiölailla tai osakkaiden oikeuksien kunnioituksella ei todellakaan ole mitään väliä, koska vaikka asiasta tuomittaisiin oikeudessa niin vakuutus korvaa kalliit asianajajat. Ne maksut, jotka taloyhtiötä joutuu virheellisestä toimista tämän lisäksi vielä maksamaan, ovat näemmä Kaarlo Sellille vain pientä tappiota, eräänlainen ”collateral damage”, jonka taloyhtiö saakin maksaa hänen virheellisenkin toimintansa suojelemisesta.

MITEN ASIA JATKUU?

Normaalisti talonyhtiön hallituksen puheenjohtaja eroaisi itse toimestaan tällaisen toiminnan jälkeen, mutta ei suinkaan As Oy Mechelinissä. Päinvastoin, tämä luultavasti aikoo käyttää lisää energia ja talonyhtiön varoja virheellisen toiminnan peittelemiseen.

Molemmat osapuolet ovatkin ilmoittaneet tyytymättömyytensä päätökseen. Koivusaloilla ei kuitenkaan ole mitään varsinaista tarvetta viedä asiaa hovioikeuteen, jos talonyhtiön hallitus ei näin tee. Jos kuitenkin hallitus haluaa vielä asiaan kuluttaa talon rahoja silloin myös Koivusalo katsoa vaativansa kokonaisuudessaan asianajokulujaan.  Todettakoon, että Koivusalon vaateella on tässäkin huomattavasti paremmat menestymisen mahdollisuudet kuin talonyhtiön yrityksellä vielä kerran yrittää puolustaa virheellisiä päätöksiä ja kumota nyt vuorostaan käräjäoikeuden antama tuomio.  Lisäksi myös nyt kumoamaton päätös hallituksen valinnasta, josta Koivusalo oli valmis jo sovittelussa luopumaan, voi paremminkin muuttua ylimmissä oikeusasteissa. Käräjäoikeus ei kumonnut sitä tarkoituksenmukaisuuden perusteella, mutta mitä korkeammalle oikeusasteelle mennään, sitä vähemmän tarkoituksenmukaisuus voi olla kriteerinä ja sitä enemmän painaa periaatteellinen kysymys laillisuudesta ja mahdollisuudesta yhdenvertaiseen ehdokkuuteen ja äänestykseen. Sen sijaan on hyvin vaikea keksiä mitkä olisivat ylipäätään ne kriteerit, joilla käräjäoikeuden tuomio päätöksistä 8 ja 9 voisi hovioikeudessa muuttua.

Hallitus on ilmoittanut tekevänsä päätöksen muutoksen hakemisesta kuultuaan asiantuntijoita. Jos hallitus kuuntelee asiantuntijana asianajajaansa Veltheim-Asikaista tämä voi tietenkin suositella muutoksen hakemista huolimatta sen menestymisen mahdollisuudesta. Veltheim-Asikainen voi nimittäin laskuttaa yli 300 tuntia euro vaikka yhtiö häviäisikin. Veltheim-Asikaisen kannattaa lähteä ylimpiin oikeusasteisiin vaikkapa vain häviämään. Mutta kannattaako talonyhtiön todella maksaa Veltheim-Asikaisella taas yli 300 euroa tunti lähes toivottomasta virheellisen toiminnan suojelusta?

Kaarlo Sell on tiedottanut, että ”mahdollinen päätös hakea muutosta alistetaan varsinaisen yhtiökokouksen hyväksyttäväksi.” Tosin Sell ei kerro sitä, että yhtiö ei ehdi pitää asiasta ylimääräistä yhtiökokousta ennen kuin muutosta on haettava. Sell tarkoittaa näemmä taas tapansa mukaan sitä, että hallituksen jo itsenäisesti tekemä päätös tuotaisiin sitten vain jälkikäteen yhtiökokouksen hyväksyttäväksi.

Ikävää tässä ei ole niinkään se, että tarvitsisi pelätä hovioikeuden kumoavan päätöstä vaan se, että talonyhtiön häviö hovissa merkitsee taas lisää kuluja talonyhtiölle, joita myös Koivusalot ja muuut virheellistä toimintaa vastustaneet joutuvat talon osakkaina maksamaan.

Ja minkä takia?

Rahaa, aikaa ja vaivaa olisi siis jälleen käytettävä virheellisen toiminnan pakonomaisen suojelemisen takia.  Talon olisi maksettava täysin moraalittoman toiminnan suojelemisesta. Olisi siis maksettava taas lisää siitä, että toiset ovat lapsellisen kyvyttömiä korjaamaan virheitään, myöntämään rikkomuksiaan tai ottamaan mitään vastuuta toimistaan. Ei, ei missään nimessä, virheitään ja väärinkäytöksiä hallitus ei voi myöntää, sen sijaan pitää ehdoin tahdoin jatkaa mielivaltaista itsevaltaista toimintaa toisten rahojen käytössä ja yhteisten asioiden hoitamisessa.  Tähän pitää taas käyttää lisää yhteisiä varoja.

Cicero  O tempora, o mores.

One thought on “Käräjäoikeuden tuomion jälkipuinteja

  1. Päivitysilmoitus: Tiedote 15.4.2015 | Elämää ja asumista Etu-Töölössä

Kommentointi on suljettu.