Hallituspaketti eli vaalit ilman vaaleja

eduskuntatalo Suomessa valmistaudutaan kevään 2015 eduskuntavaaleihin. Suomen kansalaiset valitsevat 200 kansanedustajaa eduskuntaan, joka vuorostaan valitsee maalle hallituksen kokoavan ja sitä johtavan pääministerin. Vaalikelpoisia ovat kaikki äänioikeutetut, mutta eduskuntavaaleissa ehdokkaita voivat asettaa vain puoluerekisteriin nimetyt puolueet ja vähintään sadan äänioikeutetun perustamat valitsijayhdistykset.

 

Taloyhtiö ei tietenkään ole sama asia kuin Suomen valtio eikä taloyhtiöt tunnista sen enempää puolueita kuin valitsija yhdistyksiä. Itse asiassa kaikki osakasluetteloon merkityt osakkaat tai näiden edustajat ovat oikeutettuja osallistumaan yhtiökokoukseen ja käyttämään siellä osakkeenomistukseen sidottua äänivaltansa. Varsinaiset vaalit taloyhtiössä koskevatkin taloyhtiön hallituksen jäsenten valintaa, jotka yhtiökokous valitsee siellä ehdotetuista ja kannatusta saaneista henkilöistä. Vaikka taloyhtiössä voi syntyä erilaisia klikkejä ja myös enemmistö ja vähemmistö ryhmittymiä, pitäisi hallituksen itsensä vaalin olla aina henkilökohtainen yksilövaali eikä taloyhtiöissä tunnisteta myöskään mitään eri ryhmittymien vaalilistoja.

Erityisestä äänestystavasta voi yhtiökokous toki lain mukaan päättää, mutta se ei voi päättää jättää äänestystä tai vaalia kokonaan suorittamatta jos ehdotettuja jäseniä on enemmän kuin hallituksen jäseniä. Se ei voi myöskään kieltää yhtiökokouksessa ehdotetuilta ehdokkailta yhdenvertaista mahdollisuutta osallistua hallituksen jäsenten vaaliin ehdokkaina. Tällöin kyse ei olisi mistään vaaleista eikä mistään hallitusten jäsenten valitsemisesta äänestämällä.

voteforNäin kuitenkin kävi As Oy Mechelinin yhtiökokouksessa 2012, jossa siitä huolimatta, että ehdotettuja ja kannatettuja ehdokkaita oli enemmän kun hallituspaikkoja, mitään varsinaista vaalia ei järjestetty. Sen sijaan päätettiinkin valita valmiiksi määritetty suljettu paketti suoraan hallitukseksi ilman ehdokkaita koskevaa äänestystä. Ainoa asia mistä tässä kohtaan yhtiökokouksessa äänestettiin, oli käsiäänestys koskien jäsenten valitsemisen tapaan. Siinä vastakkain oli Koivusalon ja Virtasen ehdottama yksilöllinen henkilövaali, jossa jokainen osakas saisi äänestää edustamallaan osakemäärällä yhtä ehdokasta ja neljä eniten ääniä saanutta valittaisiin hallitukseen ja jälleen osakas Rainer Liintolan ehdottama mahdollisuus valita suoraan tämän ehdottama kiinteä ja suljettu paketti hallitukseksi.

Tosin ”asiantuntija” Siikala oli jo puheenjohtajana väittänyt suhteessa täysin lailliseen ja demokraattiseen henkilövaaliin, että ”ei me voida mennä sillä tavalla”. Sen sijaan Siikalan mukaan paketin valitseminen kyllä käy päinsä jos kokouksessa vain sitä kannatetaan. Erityisen ongelmallista oli vielä, että tuo Siikalan hyväksymä paketti sisälsi Siikalan itsensä palkkaamisen yhtiön varoilla hallitusammattilaiseksi. Tähän taas ei ollut mitään muuta syytä kun hallituksen halu pitää sen toimia kriittisesti tarkasteleva vähemmistön ehdokas hallituksen ulkopuolella.

Vaikka Liintolan ehdotus sai käsiäänestyksessä enemmän kannatusta, ei tämä siis ollut mikään kunnollinen äänestystapa ja siksi valituksi olisi pitänyt tulla ainoa ehdotettu vaalitapa eli Koivusalon ja Virtasen ehdottama henkilövaali. Kuten on jo huomautettu yhtiökokous voi kyllä päättää varsinaisesta äänestystavasta, mutta se ei voi päättää koko äänestyksen jättämisestä pois, jos äänestystä kannatetaan. Paketin valitseminen suoraan silloin kuin ehdokkaita on enemmän tarkoittaa varsinaisen äänestyksen pois jättämistä. paketin asettaminen yhtä ehdokasta vastaan ei myöskään anna ehdokkaille yhdenvertaista mahdollisuutta tulla valituksia ja näin osallistua vaaliin. Koko hallituksen valinta ei siis ollut mikään varsinainen vaali.

box2Jos kokouksessa olisi äänestetty Koivusalon ja Virtasen ehdottomalla tavalla hallituksen jäseneksi ehdotettu Koivusalo olisi päässyt hallitukseen ja luultavimmin ulkopuolinen hallitusammattilainen Siikala joutunut jäämään siitä pois. Näin ei suostuttu tekemään vaan Koivusalolta kiellettiin koko mahdollisuus osallistua vaaliin ja tätä kannattaneilta osakkailta kiellettiin mahdollisuus äänestää omaa ehdokastaan vaaleissa. Asiaa yritettiin perustella koulukiusaamisargumenteilla, jossa osa ehdotetun paketin ”jäsenistä” kieltäytyi ”leikkimästä” kenenkään muiden kanssa tai osallistumasta mihinkään muuhun hallituspakettiin, ei varsinkaan sellaiseen, jossa vähemmistön ehdokas Koivusalo olisi mukana. Puheenjohtaja Siikalan ehdottaessa vielä listaa, jossa olisi kaikki viisi ehdokasta mukana, osakas Berglund kieltäytyi olemasta tällaisella listalla mukana ja sanoi suostuvansa ainoastaan valmiiseen pakettiin. ”Ja paketti tarkoittaa sitä, että emme työskentele sitten muissa täällä valittavissa kokoonpanoissa.” Aikuinen mies, Berglund olisi tietenkin hyvin voinut jättäytyä listalta pois jos ei kerran vaaliin halunnut osallistua, eihän ketään voi pakottaa vaaliin osallistumaan. Listan neljä muuta ehdokasta olisi sitten valittu hallitukseen, mutta tämäkään ei käynyt itse listaa ehdottaneelle Siikalalle. Timo Metsälä myös väitti, että olisi aivan mahdollista valita paketti suoraan ja yritti esittää, että äänestyksessä olisi nyt kyse paketista vastaan yksittäinen ehdokas, joka on täysin paradoksi.

On myös mielenkiintoista, että isännöitsijä Metsälän on aina esittänyt tarkistaneensa näiden väitteidensä oikeudellisuuden lakiasiantuntijoilta, mutta esimerkiksi Isännöintiliiton itsensä lakiasiantuntija Marina Furuhjelm on todennut asiasta suoraan Helsingin Sanomissa 31.1.2013: ”Yksittäistä ehdokasta ei voi asettaa vastakkain valmiin kokoonpanon kanssa. Listavaalia ei siis voida käyttää, jos se estää jonkun listan ulkopuolisen henkilön ehdolla olon. Kaikilla osakkailla on oikeus sekä olla ehdolla että ehdottaa haluamaansa henkilöä hallitukseen.” Vielä mielenkiintoisempaa on, että Furuhjelm on nyt jättänyt toimensa isännöintiliitossa ja nimitetty lakimieheksi Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:öön.

Kuitenkin juuri Kuhanen, Asikainen & Kanerva nyt Veltheim-Asikaisen osalta puolustaakin sitä, että As Oy Mechelinin vuoden 2013 hallitus valittiin tavalla, jonka Furuhjelm suoraan kielsi. Veltheim-Asikaisen on tosin tiedettävä aivan hyvin, että hallituksen valinta ei ollut mikään varsinainen vaali, mutta hän ei tietenkään laskuta yli 300 euroa tunnissa siitä, että myöntäisi maksavan asiakkaansa olevan asiassa väärässä. Niinpä Veltheim-Asikainen on yrittänyt spekuloida, ettei asialla olisi ollut merkitystä. Tässä hän on kuitenkin jälleen yksinkertaisesti väärässä sillä jos asiassa olisi edetty ainoan laillisen ehdotuksen mukaisesti eli tehty Koivusalon ja Virtasen mukainen yksilö koskeva äänestys Koivusalo oli ehdottomasti päässyt hallitukseen. Hän olisi varmasti hävinnyt äänimäärässä hallituksen puheenjohtaja Kaarlo Sellille roimasti, mutta olisi saanut kenties toiseksi eniten ääniä tai ainakin kolmanneksi eniten ääniä. Juhani Siikala taas tuskin oli kenenkään ykkösehdokas hallitukseen ja tämä kallis hallitusammattilainen olisi jäänyt näin jo tuolloin hallituksesta pois. Sen sijaan Koivusalo olisi valittu hallitukseen, jossa olisi voinut vaikuttaa siihen, ettei tätä koko kallista ja kaikkien aikaa vievää oikeusriitaa olisi edes syntynyt. Tietenkin tämäkin on spekulaatiota mutta paljon todennäköisempää spekulaatiota kun Veltheim-Asikaisen spekulaatiot, joissa hän yritti virheellisesti verrata kahden ehdokkaan välistä asettelua neljän eniten ääniä saaneen ehdokkaan äänijakautumaan. Minkäänlaisten spekulaatioiden kumpaakaan suuntaan ei pitäisi kuitenkaan painaa oikeudessa, jonka tarkoitus ei ole spekuloida erilaisilla mahdollisuuksilla vaan todeta onko asiassa toimitettu laillisesti vai ei.

Mutta palatkaamme lopuksi hetkeksi kevään 2015 vaalitunnelmaan. Vaikka valtiolliset vaalit eivät vastaakaan taloyhtiöiden hallituksen vaaleja niin voidaan kuitenkin ajatella mitä vastaavanlainen toiminta merkitsi valtiollisissa vaaleissa. Ajatellaan, että hallituspuolueet olisivat jo valmiiksi määrittäneet tulevan hallituspaketin pääministerin valitsemista uskotuista ja tätä olisi täydennytty venäjältä tai ruotsista pääministerin avuksi palkatuilla ulkomaisilla ammattipoliitikoilla. Nyt tämä pääministerin hallituspaketti ilmoittaisi, ettei se suostu leikkimään kenenkään muun kanssa eikä suostu mihinkään muuhun hallitusyhteistyöhön, kun tähän nimenomaiseen pakettiin. Jos jotkut muut puolueet haluaisivat asettaa ehdokkaita vaaleihin, olisi heidän myös asettava täysin valmis paketti pääministerin kokoamaa pakettia vastaan, muuten hallitusta ei voisi muodostaa.

german-yes-leader-we-follow-you Sitten tämä hallituspaketti ilmoittaisi vielä, ettei itse asiassa koko vaaleja tarvitsekaan järjestää vaan nyt on vain koeäänestävä siitä voidaanko tällainen paketti tosiaan asettaa ilman varsinaisia vaaleja suoraan hallitukseksi. Ja jos se saisi enemmistön kannattamaan vaalien pois jättämistä, se katsoisi, ettei siis vaaleja tarvitse järjestää lainkaan vaan se olisi tullut valituksi yksimielisesti ja suoraan hallitukseksi. Tämän jälkeen uusi hallitus vielä julistaisi vähemmistön protesteja kuuntelematta, että itse asiassa vähemmistö on tyytynyt täysin enemmistön tahtoon ja katsoisi edustavansa suoraan kaikkien suomalaisten tahtoa. Mitään oikeuksia tuon yksimielisen tahdon vastustamiseen ei enää olisi.

Kieltämättä tämä kuulostaisi ennemmin totalitaristiselta kuin demokraattiselta järjestelmältä ja vieläpä tunnettuja totalitaristisia järjestelmiä totalitaristisemmaltakin järjestelmältä, mutta kun tällaista toimintaa sitten tapahtuu taloyhtiössä, niin miksi ihmeessä silloin olisikin jostain syystä kyse vain demokraattisesta enemmistövallan käytöstä.

One thought on “Hallituspaketti eli vaalit ilman vaaleja

  1. Päivitysilmoitus: Osakkaiden oikeuksista ja Asunto-osakeyhtiölain toteutumisesta | Elämää ja asumista Etu-Töölössä

Kommentointi on suljettu.