As Oy Mechelin käräjillä

As Oy Mechelinin ei ole koskaan aikaisemmin täytynyt ratkoa ongelmiaan oikeussaleissa, mutta nykyinen talon ”hyvä hallinto” on vienyt sen myös oikeussaleihin.

Talolla on oikeusjutut menossa sekä märkätilaremontin urakoitsijan kanssa viivästyssakon osalta että osakkaan kanssa yhtiökokouksessa 2012 tehtyjen päätösten ja niiden pöytäkirjaan kirjaamisen osalta.

Oman kortensa kekoon on tässä pistänyt taloon palkattu hallitusammattilainen Juhani Siikala ja tämän hyvät käytänteet. Kummatkin riidat ovat nimittäin syntyneet Siikalan toimiessa talon hallituksessa ”putkiremontin” asiantuntijana ja vastaavasti 2012 yhtiökokouksen puheenjohtajana.

Talonyhtiö ei tosin itse ole kantajana vaan vastaajana näissä oikeusjutuissa. Mutta minkä takia se on joutunut näihin oikeusriitoihin?

Riita yhtiökokouksen 2012 päätöksistä

Etenkin yhtiökokouksen 2012 päätöksiä koskevassa oikeusriidassa tämän syntyyn on vaikuttanut hallituksen ja isännöitsijän vähemmistöosakkaiden oikeuksia väheksyvä toiminta ja kieltäytyminen keskustelemasta päätösten ja toimintojen laillisuudesta yhtiökokouksissa. Sen sijaan osakkaiden on käsketty olla vetoamatta lakiin (”Tämä ei ole oikeussali, ei juridiikkaa”, ”Toivon ettei tämä oikeussali ole” jne.) ja on ilmoitettu, että näiden valitukset kuuluvat käräjäoikeuteen. Tässä isännöitsijä Metsälä ja hallitusammattilainen Siikala ovat hyvin tienneet miten hankalaa ja riskialtista osakkaille on lopulta mennä käräjäoikeuteen yhtiön hallitusta vastaan, joka voi itse tulkita itse ”kirjamaansa” pöytäkirjat halunsa mukaisesti ja palkata myös vähemmistön rahoja käyttäen kalliita asianajajia puolustamaan omaa toimintaansa. Kustannukset uhkaavat nousta käräjäoikeudessa pientenkin asioiden osalta valtaviksi ja viedä oikeuksiensa penääjän helposti vararikkoon. Onkin tunnettua, että keskiluokan, jolla on liian paljon varallisuutta oikeusavustajan saamiseen, mutta liian vähän varallisuutta kalliisiin asianajajiin, on lähes mahdotonta saada oikeutta riitojen syntyessä. Erityisen hankalaa on vähemmistöosakkaiden saada minkäänlaista oikeutta talonyhtiöissä, sillä he joutuvat käymään oikeutta ikään kuin osaltaan itseään vastaan (ovathan he myös talonyhtiön osakkaita ja maksujen maksajia) ja vastapuoli voi sekä manipuloida asiakirjoja ja näiden tulkintoja että myös palkata talonyhtiön yhteisistä rahoista lakiapua itselleen. Tämä taas mahdollistaa sen, ettei talonyhtiöissä käytännössä tarvitse olla huolissaan tai huomioida vähemmistö oikeuksia jos näin ei haluta tehdä. Sen sijaan voidaan härskisti toimia näistä piittaamatta ja ilmoittaa tällaisen toiminnan vastustajille, että viekää asiat oikeuteen jos uskallatte. Häviätte kuitenkin koska me palkkaamme johtavat kiinteistöalan lakimiehet osoittamaan ettei teillä ole mitään oikeuksia meidän kähmintäämme vastaan.

As Oy Mechelinin oikeusriita koskien yhtiökokouksen 2012 päätöksiä onkin malliesimerkki siitä miten hallitus, isännöitsijä ja hallitukseen kuuluva palkattu hallitusammattilainen ovat pyrkineet manipuloimaan yhtiökokouksen päätökset yksimielisiksi ja ottamatta vähemmistön vastustusta huomioon esittänyt näiden suostuneen kaikilta osin enemmistön päätöksiin, vaikka tosiasiassa vähemmistö on näitä päätöksiä ankarasti vastustanut. Näin vähemmistö on yritetty saada ”pöytäkirjoissa” mukamas kannattamaan noita päätöksiä, heiltä on siis käytännössä viety oikeudet niistä valittamiseen ja samalla heistä on vastoin tahtoaan haluttu tehdä osallisia niistä.

Siinä missä talonyhtiön hallitus on tiedottanut osakkaita oikeusjutustaan Muhosen kanssa, se on kuitenkin ollut hyvin hiljaa siitä mistä itse asiassa osakas Koivusalon kanssa käydyssä oikeusriidassa on kyse. Koska suurin osa osakkaista ei tiedä tästä lainkaan on paikallaan tiedottaa asiasta myös tällä sivustolla. Ks. Kanne koskien yhtiökokousta 2012.

Historiallinen huomio totaalisesta vallasta

AmendolagHuomautettakon, että demokraattinen enemmistöpäätös ei ole sama asia kuin pyrkimys vähemmistön erimielisyyden totaaliseen kieltämiseen ja sen oikeuksien lopettamiseen. Historian valossa on mielenkiintoista, että itse asiassa käsitettä ”totalitaarinen järjestelmä” käytti ensimmäistä kertaa vuonna 1925 italialainen liberaali poliitikko ja lehtimies Giovanni Amendola kuvaamaa fasistisen liikkeen pyrkimystä manipuloida vaaleja ja äänestyksiä niin, että nämä saivat enemmistön kannatuksen lisäksi totaalisen vallan ja saattoivat hävittää vastustajiensa ja vähemmistön vaateet ja oikeudet. Amedola kuvasi tätä demokraattisten enemmistö (sistema maggioritario) ja vähemmistö järjestelmät (sistema minoritario) syrjäyttävää pyrkimystä totalitaariseksi järjestelmäksi (sistema totalitario). Amendola, joka ei suostunut uhkauksista huolimatta sulkemaan suutaan vaan syytti julkisuudessa kovaäänisesti fasisteja Italian kansalaisten oikeuksien kieltämisestä, hakattiin pahasti seuraavana vuonna mustapaitojen toimesta ja hän kuoli 44 -vuotiaana Cannesin sairaalassa saamiinsa vaurioihin.