Osakkaiden oikeuksista ja Asunto-osakeyhtiölain toteutumisesta

kafkatrialPitääkö asunto-osakeyhtiölakia käytännössä noudattaa ja onko vähemmistöön jääneillä osakkailla mitään mahdollisuuksia vaikuttaa siihen toimitaanko talonyhtiöissä hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti ja myös heidän oikeuksiaan kunnioittaen?

Vai voiko talonyhtiöiden hallinnossa toimia vähemmistöstä ja myös Asunto-osakeyhtiölaista lähes täysin piittaamatta, jos tälle toiminalle saa asioista tietämättömän enemmistön hyväksynnän? Voiko talonyhtiön jopa palkata erikseen ulkopuolisen kalliin hallitusammattilaisen talonyhtiöön vain pitääkseen vähemmistön poissa yhteistä omaisuutta koskevista päätöksistä ja voiko tämä ”hallitusmammattilainen” toimia sitten lähes suoraan vähemmistöä vastaan ottamatta tämän oikeuksia tai näkökulmia lainkaan huomioon? Voiko tällaiset toimijat toimia talonyhtiöissä lähes miten heitä huvittaa luottaen ettei osakkailla ole mitään mahdollisuutta viedä onnistuneita kanteita läpi oikeudessa?

Osaltaan myös näihin kysymyksiin odotetaan vastausta Helsingin käräjäoikeuden päätöksestä koskien moitekannetta, joka on tehty As Oy Mechelinin 19.6.2012 pidetystä yhtiökokouksesta. Asian käsittely on viivästynyt huomattavasti osaksi myös kesken prosessin tapahtuneen asiaa käsittelevän tuomarin vaihtumisen vuoksi. Nyt vihdoin asiasta on kuitenkin 3-4.3.2012 pidetty kaksipäiväinen pääkäsittely, jossa on kuultu asianosaisia, useita todistajia sekä yhtiökokouksesta tehtyjä nauhoitteita.

On kuitenkin ihmeellistä, että enemmistön edustajana esiintyvä hallitus ei ollut asianosaisen Kaarlo Sellin lisäksi saanut oikeuteen kuultavaksi kuin yhden osakkaan, pöytäkirjan toisen tarkastajan ja hallitukseen tuolloin valitun Vireniuksen sekä Timo Metsälän ja Juhani Siikalan, joiden vastuulla juuri moititut päätökset olivat. Kantajan todistajina on kuultu neljää henkilöä ja yhtiökokouksista tehtyä nauhoitettua. Näistä yksi eli Markku Koivusalo on tosin myös ollut alunperin kannetta nostamassa.

Virheellisten päätösten kirjaamisesta pöytäkirjoihin onkin nyt paisunut kuluiltaan mittava oikeusjuttu. Hallitus ei ole suostunut korjaamaan pöytäkirjoja kokouksen kulkua vastaavaksi tai sovittelemaan asiaa vaan on asianajajaansa Laura Veltheim-Asikaiseen tukeutuen halunnut viedä asian pääkäsittelyyn asti. Kanteen on siis alun perin nostanut Markku Koivusalo Martti Koivusalon edustajana ja sittemmin asiaa on kantajan puolesta oikeudessa ajanut asianajaja Aija Pimiä.

Lyhyesti kanteen esittämät moitteet ovat tiivistyneet kolmeen päätökseen, jossa kaikissa on muiden virheiden lisäksi kyse ennen kaikkea vähemmistön oikeuksien täydellisestä sivuuttamisesta. Kyse on virheellisestä päätöksestä, virheellisestä vastuuvapauden myöntämisestä ja virheellisestä hallituksen valinnasta. Kaikki näille päätöksille hallitus on väittänyt virheellisesti saaneensa myös päätöksiä vastustaneiden vähemmistön hyväksynnän. Moitekanteeseen, sen historiaan ja kanteen kohtiin koskien hallituksen toiminnasta tehtyä päätöstä, vastuuvapautta ja hallituksen valitsemista voi halutessaan tutustua tällä sivustolla olevista asiaa tarkemmin käsittelevistä artikkeleista.

Lisää aineistoa jutun osalta on tulossa kun tiedetään käräjäoikeuden ratkaisu ja oikeudenkäynnin varsinaiset dokumentit on julkistettu. Tämä riippumatta siitä mihin ratkaisuun käräjäoikeus lopulta asiassa päätyy.

Vaikka asiassa on kyse yksittäisestä oikeusjutusta, on sillä myös yleisempää merkitystä koskien sitä miten talonyhtiöissä tulisi toimia ja onko osakkailla minkäänlaista mahdollisuutta saada oikeutta jos vastassa on oma talonyhtiö ja tämän palkkaamat kiinteistöalan asianajajat. Osakkaan asema on tässä tietenkin lähtökohtaisesti huono sillä hän joutuu käymään oikeutta omilla rahoillaan kun vastapuoli voi käyttää oman asianansa ajamiseen yhteisiä varoja, joita myös talonyhtiötä vastaan oikeutta käyvä osakas joutuu maksamaan. Toiseksi kun moite koskee yhtiökokouksen päätöksiä on vastapuolella henkilöt, jotka itse ovat huolehtineet pöytäkirjoista ja myös kokousta koskevista tiedoista. Tämän lisäksi As Oy Mechelinin tapauksessa vastapuolella kyseessä on myös kiinteistöalla vahvasti verkottuneet henkilöt.

Mutta jos unohdamme nämä epätasaiset voimasuhteet, on lopulta kyse myös hyvin yksinkertaisista moraalisista ja oikeudellisista periaatteista. Kyse on esimeriksi siitä voidaanko virheellisiä päätöksiä vaan runnoa läpi vaikka kokouksessa yritettäisiin huomauttaa näiden virheellisyydestä? Voidaanko hallitusten henkilövaalit kokonaan sivuuttaa ja vain nimetä suoraan ulkopuolisia asiantuntijoita sisältäviä valmiita hallituspaketteja tekemään päätöksiä yhteisestä omaisuudesta ja miljoonaremonteista? Voidaanko vastuuvapaus myöntää ikään kuin kaikkien yksimielisesti hyväksymänä jos tätä on erityisesti vastustettu? Voiko yhtiökokouksen pöytäkirjoista vastuussa oleva hallitukseen kuuluva yhtiökokouksen puheenjohtaja kirjailla niihin hallitukselle edullisia päätöksiä kokouksen varsinaisesta kulusta ja vähemmistön erimielisyydestä välittämättä?

Tarvitseeko näiden toimijoiden tehdä lainkaan tiliä toimintansa laillisuudesta, vai voivatko he vain huutaa osakkaille, että vie käräjäoikeuteen jos on valittamista. Voivatko he olla varmoja, että jos osakas sitten uskaltautuisi heidät oikeuteen viemään, niin heillä olisi talonyhtiön rahat käytössä. Ja toisaalta taas Laura Veltheim-Asikaisen tapaiset asianajat argumentoimassa, että virheellinen päätös ei sittenkään ole päätös, että vastuuvapauden vastustaminen onkin sen hyväksymistä tai ainakin merkityksetöntä ja että on myös merkityksetöntä valitaanko hallitus vaalilla, johon kaikki osakkaat ja ehdokkaat voivat yhdenveroisesti osallistua, vai nimetäänkö hallitukseksi suoraan lain vastaisesti valmiita ulkopuolisia ammattilaisia sisältäviä paketteja koulukiusaamismentaliteetilla.