Ullakkorakentamisen mainostamisesta

cropped-1959-socialist-construction.jpg

Näin luodaan tosiasioita välttelevää ullakkoideologiaa

Ideologioille on ominaista kaunistella asioita, kieltää todellisuus ja pyrkiä välttämään ongelmista puhumista. Ullakkorakentaminen sinänsä voi olla täysin järkevää jos se tehdään asiallisesti, mutta nykyään siitä on näyttänyt tullleen eräänlainen rakennusalan ideologia, jossa asioita pakonomaisesti kaunistellaan, ongelmista vaietaan ja ne yritetään lakaista maton alle.

Niinpä ullakkorakentamisesta kirjoitetaan lähes yksinomaan positiivisia mainosartikkeleita ongelmia mainitsematta. Ehkä selkein uusi todistus tästä on Korjausrakentaminen lehdessä julkaistu Kaisa Salmisen kirjoitus As Oy Mechelinin ullakkorakentamisesta nimellä: ”Sopimus luo säännöt ullakkorakentamisessa.”

Itse korjausrakentaminen-lehti on Rakennusteollisuuden, Infra ry:n, SBK säätiön ja Suomen Betoniyhdistyksen omistaman Suomen rakennusmedia Oy:n julkaisema lehti. Lehti vaikuttaakin tyypilliseltä rakennusalan ”mainoslehdeltä’”, joissa ei tietenkään edes ole tarkoitus harrastaa minkäänlaista kriittistä journalismia vaan ennen kaikkea mainostaa rakennusalan toimijoita ja rakennusprojekteja. Sivuston tiedossa ei kuitenkaan ole tekeekö korjausrakentaminen maksettuja juttuja kuten useat vastaavat ”mainoslehdet” tekevät. Toisin sanoen tällaiset lehdet lupaavat maksua vastaan kirjoittaa tilattuja positiivisia juttuja tilaajan haluamasta aiheesta.

As Oy Mecheliniä koskeva juttu on kyllä tässäkin ”journalismin” sarjassa omaa luokkaansa. Juttuun on haastateltu rakentamista suorittavan urakoitsijan eli Warecon myynti- ja markkinointipäällikkö Pia Ilppolaa ja työmaan vastaavaa mestaria Mauri Ketolaa. Talonyhtiötä edustaja toimii jutussa ullakkorakentamista hyvin kyseenalaisin ja erityisesti salatuin toimintamenetelmin taloon ajanut hallituksen puheenjohtaja Kaarlo Sell. Muuta taustatyötä ei jutussa tietenkään ole tehty. Itse rakennuttajasta ei mainita muuta kuin, että kyse on Loftmen Oy:stä, jonka yhteistyö Warecon kanssa sujuu Kaarlo Sellin mukaan kuulemma hyvin projektinjohtourakkasopimuksen puitteissa. Talon osakkaita tai asukkaita, varsinkaan rakentamisesta kärsiviä yläkerran asukkaita, ei jutussa ole haastateltu lainkaan, vaan Kaarlo Sell esittää edustavansa tapansa mukaan koko Asunto-osakeyhtiötä ja siellä olevia näkemyksiä.

Tosin jutusta saa myös oudon vaikutelman, että Sell edustaisi myös rakennuttajaa. Jutussa toki ilmoitetaan alussa kuinka talonyhtiö ei ole rakennuttaja ja on myydessään merkintäoikeuden siirtänyt riskit rakennuttajalle eli Loftmen Oy:lle. Mutta myöhemmin siinä verrataan projektinjohtourakan ja kokonaishintaisen urakan kustannuksia talonyhtiölle? Juttu otsakkeeksi on itsessään nostettu tämä tilaajan ja urakoitsijan välinen sopimus. Rakennuttajan sijaan kuitenkin Kaarlo Sell kommentoi jatkuvasti riskien jakamista tilaajan ja urakoitsijan välisessä projektijohtourakassa. Syntyy vaikutelma, että Sell puhuu tässä itse tilaajan näkökulmasta. Onkohan jutussa tässä mennyt roolit sekaisin, ovatko ne todellisuussakin sekaisin, vai mistä ihmeestä on kyse? Talossa onkin ihmetelty kun Sell on ollut huolissaan urakan lisääntyneistä kustannuksista ja yrittänyt laittaa rakennuttajalle kuuluvia kustannuksia, jopa osakkaiden maksettavaksi, vaikka kaikki kuluriskit oli juuri merkintäsopimuksessa pitänyt laittaa taloyhtiöltä pois rakennuttajalle. Tässä tosin pakkaa sekoittaa vielä se, että Loftmen Oy:n omistajaksi tunnustautunut Mika Hautala on itse talon hallituksessa ”valvomassa” omaa bisnestään. Tätä käsittämätöntä ”esteellisyys” ongelmaa, joka on tehnyt osakkaille erittäin vaikeaksi puolustaa omia oikeuksiaan grynderin etuja vastaan, ei tietenkään jutussa mainita lainkaan.

Mutta palatkaamme vielä tarkastelemaan tätä ”loistavaa” ullakkorakentamista mainostavaa artikkelia. Aluksi Kaarlo Sell toteaa, ”että talonyhtiöllä on myös oma valvoja, mutta hänen roolinsa on pienempi kuin aikaisemmissa remonteissa”. Tässä Sell on oikeassa. Rooli on todella pieni ainakin osakkaiden ja asukkaiden näkökulmasta, koska tästä valvojasta ei ole kuulunut mitään eikä tämä edes vastaa posteihin. Tosin sama valvoja valvoi niin hyvin märkätilaremonttia, että osakkaiden oli hankittava omia tavarantarkastuksia osoittaakseen virheet. Onneksi sentään ullakkorakentamisessa Warecon Mauri Ketola on ollut suhteellisen asiallinen ja enemmän asukkaita kuunteleva ja vastuuntuntoisempi kuin talon ”oma” valvoja tai talon hallitus, joka on yrittänyt ennemmin vähentää grynderin kustannuksia osakkaiden kustannuksella.

Sell myös kehuu kuinka rakennussopimusta tehdessä käytettiin Ralexnetin Olli Huhdin juridista asiantuntemusta. Hän ei mainitse että sama Olli Huhti, joka ei itse asiassa ole edes juristi, palkattiin kirjoittamaan talon ja erityisesti siinä sijaitsevan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan lasimaalauksen ja hallin suojeluarvoa vähätteleviä lausuntoja, jotta näitä ei olisi tarvinnut huomioida lainkaan ullakkorakentamisessa. Tämän kertominen ei tosin sopisikaan juttuun, jossa oikein korostetaan, että nyt remontoidaan yhtä Helsingin ”arkkitehtuurikohteista”. Olli Huhti nimittäin väen vänkään yritti todistella sivukaupalla talon vähäisestä arkkitehtuurisesta arvosta, jotta ullakkorakentamisessa olisi saatu vapaammat kädet.

Jutussa myös kehutaan kuinka rakennusluvan saanti on helpottunut ja se kyllä pitääkin paikkansa. Vallitsevan ullakkoideologian tähden As Oy Mechelin sai rakennusluvan vaikka siinä ei vanhoille osakkaille jäänyt edes rakennusvalvonnan itsensä ullakkorakentamisessa määräämiä minimivarastotiloja, eikä se sisältynyt mitään kunnollisia asukasparannuksia toimimatonta, tarpeetonta ja kosmeettista pihan ehostus suunnitelmaa lukuunottamatta.

Jutussa on myös ullakkorakentamisen mainostamiselle tyypillisiä virheargumentteja. Niinpä siinä Warecon tekninen johtaja Jarmo Hytönen laskeskelee kuinka ullakkoasuntojen tuoma vastiketuotto on merkittävässä roolissa tulevien remonttien rahoittamisessa. Asunto-osakeyhtiössä vastikkeita peritään yhtiön kulujen kattamiseksi. Näistä suurin on yleensä Suomessa lämmitys, mutta nykyään jättimäisesti kasvaneet isännöintikulut ovat yltämässä jo lähes samalle tasolle. Kylmäullakoiden muuttaminen lämmitetyksi tiloiksi lisää tietenkin talon lämmityskuluja aivan kuten uudet asukkaat lisäävät jätekuluja ja muita talon yhteisiä kuluja. Ullakkoasuntojen vastikkeet eivät siis ole mitään ylimääräisiä tuloja koska samalla myös menot lisääntyvät, vaikka jostain syystä vastikkeet aina esitetään ullakkoideologiassa tällaisina. Itse asiassa koneellisella ilmastoinnilla ja saunoilla varustetut ullakkoasunnot, joissa on terassirakennelmia, luovat talolle suhteessa enemmän kuluja kuin tavanmaiset huoneistot ja tästä näkökulmasta näillä pitäisi olla ennemmin suurempi neliövastike kuin muilla huoneistoilla. As Oy Mechelinissä julkissivuremonttikin valmistuu ennen ullakkoasuntoja, jotka eivät siis myöskään tule suinkaan jakamaan talon remonttikuluja, vaan ne ovat vapautettu talon muita huoneistoja koskevista suurista kuluista kuten juuri tehdyn märkätilaremontti lainoista, joihin kuitenkin sisällytettiin itsessään ullakkorakentamiskuluja.

Lopussa vielä Kaarlo Sell toteaa kuinka ullakkoasuntoihin tulevasta koneellisesta ilmanvaihdosta hyötyy kuulemma koko muuten painovoimaisella ilmanvaihdolla toimiva talo. Energiaa kuulemma säästyy kun ilmanvaihtokone ottaa talteen ullakkohuoneista poistuvan lämmön. Hetkinen, hetkinen, mikäs tässä on nyt logiikkana. Todellisuudessa energiaa kyllä kuluu lisää erityisen ilmanvaihtokoneiston pyörittämiseen muuten painovoimaisessa talossa. Tuo ullakkohuoneistoista poistuva lämpö, joka pitäisi ottaa talteen, joudutaan myös kyllä sinne ylimääräisellä energialle tuottamaan. Vai tuottavatko ullakkohuoneistot täysin tyhjästä omaa ylimääräistä lämpöenergiaa? Onko nyt keksitty mullistava ja uusi ehtymätön ilmainen energialähde, ullakkoasunnot koneellisella ilmanvaihdolla?

Tosin Kaarlo Sell on oikeassa todetessaan jutussa, että talon ylimmät kerrokset ovat talvella mahdottoman kylmiä. Hän jättää kuitenkin mainitsematta, että tätä on pahentanut se, että Kaarlo Sellin toimesta yläkerran asunnoista on sekä tietoisesti että vahingossa poistettu pattereita eikä jälkimmäisiä virheitä ole suostuttu korjaamaan. Päinvastoin puolustaessaan näitä käsittämättömiä poistoja Kaarlo Sell on väittänyt, että lämpöä on riittänyt hyvin jo aikaisemminkin ja kyse on ollut vain mukavuuslämmöstä ja asiasta on kuulemma tehty selvityskin, jota ei tosin koskaan ole annettu osakkaiden nähdä. Nyt Sell kuitenkin itsekin myöntää, että yläkerran asunnot ovat olleet mahdottoman kylmiä. Onkohan tässä nyt joku ristiriita?

Kaarlo Sell toteaa myös kuinka työmaa on ollut siisti. Itse ullakkotyömaata osakkaiden on vaikea arvioida koska heiltä on ehdottomasti pääsy sinne kielletty, mutta muuten talo ja sen edusta on kyllä ollut lähes vuoden ajan kuin yksi suuri jätetunkio. Tosin rehellisyyden nimissä on sanottava, että tästä siivottomuudesta on vastuussa ollut enemmän julkissivuremonttia tehnyt Uudenmaan korjausrakentajat kuin Wareco.

Jutussa Sell myös myöntää, että alakerran kattoja on joudettu korjaamaan ”jonkin verran” koska imettäessä vanhoja eristeitä pois, kuorma on voinut vähetä ja kattoon tulla halkeamia. Mutta tämä on kuulemma normaalia rakenteiden elämistä. Vai niin. Tämä ”jonkin verran” tarkoittaa että lähes kaikkia alakerran huoneiden kattoja joudutaan korjaamaan ja maalaamaan uudestaan. Murtumien lisäksi niissä on myös suoranaisia reikiä, joita ei nyt synny mistään normaalista rakenteiden liikkumisesta vaan yläpuolelta tapahtuvasta hakkaamisesta. Rakennuspölyä ja jätteitä on myös satanut alakerran asuntoihin rei’istä ja etenkin kattolamppujen kiinnityskohdista, joiden ympärillä olevat ruusukkeet ovat myös vaurioituneet. Myös vettä ja vesivahinkoja on tullut sisään vähemmässä ja enemmässä määrin. Yhdessä huoneistoissa koko katto piti purkaa, kuivata ja uudestaan maalata. Mutta nämä ongelmat koskevat vain yläkerran asukkaita, joita ei tietenkään ullakkorakentamisen ideologian mukaan tarvitse lainkaan huomioida ja heidän huoneistoillaan tai asumismukavuudella ei ole yhtään mitään väliä.

Mauri Ketola mainitsee sentään jutussa meluhaitat, mutta jutussa jää mainitsematta, että yläkerrassa jatkuvaa melua on tuotettu myös viikonloppuisin, vaikka osakkaat ovat moneen otteeseen pyytäneet että edes viikonloput rauhoitettaisiin jatkuvalta melulta. Tässäkin talonyhtiön hallitus on pitänyt grynderin puolta asukkaiden ja osakkaiden toivomuksia vastaan. ”Olemme saaneet luvan talonyhtiöltä poikkeaviin työaikoihin myöhästymisemme takia” on ollut täysin poikkeukseton tiedote, joka odottaa yhtiön alakerrassa osakkaita, joka viikonloppu. Muita tiedotuksia ei sitten juuri olekaan ollut. Mutta jutussa kaunistellaan kuinka osakkaita kuulemma häiritsee enemmän puutteellinen tiedotus kuin häiriöt. No aivan varmasti kyllä ja kidutettujakin häitsee varmaan vähemmän kidutus kun se, että heille ei kunnolla tiedoteta kuinka se tapahtuu.

Sopimus luo säännöt ullakkoremontissa julistaa Kaisa Salmisen juttu. Lähes satiirisen otsikosta tekee se, että As Oy Mechelinissä osakkaat eivät ole koskaan saaneet nähdä tai tietää mitään itse sopimuksesta, jolla heidän omaisuutensa on myyty. Eivätkä he tiedä mitään mitä hallituksessa istuva grynderi Mika Hautala yhdessä siellä Kaarlo Sellin kanssa rakentamisesta sopii. Välillä heille vain lähetetään erilaisia Asunto-osakeyhtiön sääntöjen vastaisia ukaaseja, joissa heidän pitäisi itse ja omalla kustannuksellaan tehdä ullakkorakentamiseen liittyviä suojaustoimia, jotka pitäisi kuulua grynderille.

Kaisa Salmisen artikkeli ullakkorakentamisesta As Oy Mechelinistä saakin epäilemään onko itse asiassa todellisuus muissakin ullakkorakentamisesta positiivisesti kertovissa jutuissa kuitenkin täysin toisenlainen? Onko niissä kaikissa kyse tietoisesti ongelmia vähättelevistä mainosjutuista?

Jos Salmisen jutun tarkoitus oli mainostaa ullakkorakentamista niin tällainen asioiden esittäminen saa kyllä päinvastoin epäilemään kaikkia ullakkohankkeista rakennuttajan näkökulmasta kirjoitettuja juttuja pelkiksi tosiasioiden kaunisteluiksi.